Turun kävelykatualue

Aurakadun ja Humalistonkadun välinen Yliopistonkadun osa on toiminut jo 2000-luvun alkuvuosista kävelykatuna. Kadulla on panostettu lämmitettyihin kiveyksiin, penkkeihin, istutuksiin ja valaistukseen. Katuosuus houkutteleekin nykyään jalankulkijoita, tapahtumia ja liikkeitä.

Jouluisin kävelykadun ylle sytytetään jouluvalot. Nykyisen kävelykadun alueella on saatu ihastella joulukatua jo vuodesta 1948. Kävely lämmitetyllä kävelykatuosuudella on talvisinkin mielekästä, eikä liukastumista tarvitse varoa.

Paraisten keskusta

Paraisten tavoitteena on ollut jo pitkään keskustan tiivistäminen sekä asukkaiden ja heitä lähellä olevien palvelujen lisääminen. Keskustassa käynnistyy tulevina vuosina useita hankkeita, joilla visiota toteutetaan. Paraisten keskustan sisääntulon tuntumaan on suunnitteilla eri asukasryhmiä palvelevia monipuolisia asuntoja sekä palvelutasoa parantavia ja arkea sujuvoittavia ratkaisuja.

Naantalin jalankulkukaupunki ja keskustasuunnitelmat

Naantalin vanhaa kaupunkia ja torin seutua on kehitetty jalankulkupainotteisina alueina jo pitkään. Nyt jalankulkuympäristöä laajennetaan uusin suunnitelmin myös keskustassa. Tavoitteena on rauhoittaa keskustan läpi kulkevaa läpiajoliikennettä ja vahvistaa Naantalin viihtyisää kaupunki-imagoa varaamalla luontevia alueita kävelylle ja sujuvia reittejä pyöräilylle. Lähivuosina esimerkiksi keskustan Tullikatu muutetaan kävelypainotteiseksi kaduksi välillä Aurinkotie-Kaivokatu.

Kaarinan keskusta

Kaarinan keskustasta halutaan luoda vetovoimainen asuin- ja asiointipaikka. Autoliikenteen rauhoittaminen, pysäköintipaikkojen vähentäminen maan päältä ja katutilojen kaventaminen lisäävät keskustan viihtyisyyttä.

Kaarinan keskustalle on laadittu pysäköinti- ja liikennesuunnitelma, jonka tavoitteena on parantaa jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita, liikenneturvallisuutta, yhteyksiä joukkoliikenteen pysäkeille ja matkaketjun sujuvuutta. Suunnitelman avulla tavoitellaan keskustalle parempaa saavutettavuutta ja kaupungin elinkeinoelämälle parempaa kilpailukykyä.

Naantalin vanha kaupunki

Kenraalikuvernööri Pietari Brahe osoitti 1600-luvun Naantalissa nykyistä Mannerheiminkatua ja totesi:

“Nyt me lopetamme tämän kaupunkien palamisen ja rakennamme kaupunkiin suuren kadun. Se tulee tähän ja sen nimi on Isokatu. Se on näin leveä ja paloturvallinen. Teillä on kolme päivää aikaa purkaa talonne ja siirtää ne minne haluatte, mutta katu tulee tähän.” Ja näin tapahtui.                       

Naantalin vanha kaupunki on nähnyt monta vaihetta. Hevosvaunujen jälkeen moottoriajoneuvot valtasivat kaupungin kadut. 1990-luvulla vanhan kaupungin kadut muutettiin takaisin jalankulkua suosiviksi pihakaduiksi. Alueen rauhoittaminen ”turhalta” ajoneuvoliikenteeltä ja pysäköinniltä oli vanhan kaupungin asukkaiden ja yrittäjien toive.

Tänään Naantalin kapeiden kujien varsilla on monia houkuttelevia pikkuputiikkeja. Ihmiset täyttävät kadut, eikä autoja näy katukuvassa juuri lainkaan. Uudet suunnitelmat vahvistavat ja laajentavat Naantalin jalankulkupainotteista keskustaa.

Lue lisää Naantalin keskustakorttelien katusuunnitelmasta!

Aurajokiranta

Aikaisemmin Aurajokirannassa autoiltiin. Nyt jokirantaa on rauhoitettu pala palalta kävelijöille, pyöräilijöille ja oleskeluun. Jokirannan ravintolat, kahvilat, aukiot ja puistot ovat luoneet Turulle maineen Suomen Pariisina.

Mynämäen keskusta

Mynämäen keskusta on hyvä esimerkki taajamasta, jonka rakenne tukee jalankulkua, pyöräilyä ja joukkoliikennettä. Taajamien rakenteen kehityksessä kunnan kaavoituksella sekä siihen liittyvällä liikennesuunnittelulla on merkittävä rooli.

Helposti kävellen ja pyöräillen

Suurin osa asuinalueista sijaitsee pyöräily- tai jopa kävelyetäisyydellä lähimmästä kaupasta, koulusta ja bussipysäkistä. Pyörätiet yhdistävät Mynämäen toiminnot sujuvasti ja turvallisesti. Keskustassa on monipuoliset julkiset ja yksityiset palvelut leipomoa ja apteekkia myöden, mikä vähentää päivittäistä henkilöauton tarvetta.

Lapsilla turvallinen koulutie

Mynämäen keskusta on rakentunut pääosin toiselle puolen valtatietä, vanhojen maanteiden varsille. Kun isoja teitä ei tarvitse ylittää päivittäin ja paikasta toiseen kuljetaan pienempien teiden kautta, madaltuu vanhempienkin kynnys päästää lapset liikkeelle kävellen ja pyöräillen. Tasoliittymät sekä rauhallinen maantie- ja katuympäristö tukevat myös vanhusten jalankulkua ja pyöräilyä päivittäisiin palveluihin.