27.04.2020

Asukkaat kaipaavat lisää mahdollisuuksia vaikuttaa oman alueensa liikenteen ratkaisuihin

Turun kaupunkiseudun asukkaille järjestettiin liikenneympäristökysely marraskuussa 2019. Kyselyyn vastasi 3038 Turun, Raision, Naantalin, Kaarinan ja Liedon yli 15-vuotiasta asukasta. Tulokset kartoittavat asukkaiden asenteita ja liikkumistottumuksia sekä antavat pohjatietoa seudun liikennesuunnitteluun, poliittiseen päätöksentekoon ja liikennehankkeiden priorisointiin. Ensimmäisen kerran kysely toteutettiin keväällä 2017.

”Vaikka vastaajamäärä on alueen asukaslukuun nähden pieni, vastaa otos hyvin kyselyalueen asukasjakaumaa kuntien välillä. Vuoden 2017 kyselyyn vastasi enemmän nuoria, mikä voi johtua esimerkiksi kyselyn palkinnosta: vuoden Föli-matkat houkuttelivat vanhempia ikäryhmiä enemmän kuin edellisessä palkintona ollut jopo”, pohtii kestävän liikkumisen asiantuntija Marja Tommola Valoniasta.

Vastauksista nousi esiin tyytymättömyys oman alueen liikennesuunnittelun vaikutusmahdollisuuksiin. 61 % vastaajista koki, etteivät he voi vaikuttaa alueensa kävely-, pyöräily- tai jalankulkuolosuhteiden kehittämiseen. Jopa 85 % vastaajista piti sähköisiä kyselyitä parhaimpina keinona lisätä asukkaiden roolia liikenneolosuhteiden kehittämisessä.

”Kunnissa kannattaakin aktivoitua kyselyiden suhteen, mutta lisäksi pohtia myös uudenlaisia osallistumisen mahdollisuuksia, jotta asukkaiden ääni saataisiin paremmin kuuluviin myös liikennettä suunniteltaessa”, Tommola jatkaa.

Joukkoliikenteen kehittäminen ja arjen matkojen sujuvuus tärkeitä myös autoilevien vastauksissa

Koko kaupunkiseudulla tärkeimmäksi koettiin joukkoliikenteen, toisena pyöräilyn olosuhteiden kehittäminen. Myös autoilevat ja autojen omistajat pitivät joukkoliikenteen kehittämistä tärkeimpänä toimenpiteenä. Huomattava osa autoilevista työmatkaajista kertoi olevansa valmis vaihtamaan joukkoliikenteeseen, jos joukkoliikenneyhteydet olisivat nopeammat (44 %) tai vuoroväli tiheämpi (48 %). Aktiivisista pyöräilijöistä 91 % piti pyöräilyreittien jatkuvuuden kehittämistä erittäin tärkeänä. Keskusta-alueen kehittämisessä myös kävelyn olosuhteet priorisoitiin korkealle.

”Arkimatkojen sujuminen on asukkaille tärkeää. Vaikka lyhyillä matkoilla siirtyminen lihasvoimien käyttöön on etenkin terveyden kannalta suotavaa, on päästöjen kannalta jopa olennaisempaa, että pitkillä matkoilla saadaan omalle autolle aidosti vaihtoehtoja. Vaikka pidempiä, yli 20 km automatkoja tehdään määrällisesti vähemmän, aiheuttavat ne ajetuista kilometreistä reilusti yli 60 %. Joukkoliikenteen kehittäminen onkin ratkaisevaa myös pitkillä matkoilla”, Varsinais-Suomen liiton liikennejärjestelmätyön erikoissuunnittelija Noora Mäki-Arvela toteaa.

Liikennejärjestelmätyön tavoitteille asukkaiden vahva tuki

Varsinais-Suomen liitto koordinoi päivityksen alla olevaa Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa, jolla edistetään liikkumisen kokonaisuutta yhteistyössä eri organisoiden ja kuntien välillä. Koska osa tavoitteista on keskenään myös ristiriidassa, oli kyselyn yhtenä tarkoituksena selvittää, kuinka vastaajat priorisoivat tavoitteita. Tärkeimmiksi tavoitteiksi koettiin tässäkin joukkoliikenneyhteydet sekä liikenneonnettomuuksien vähentäminen, joita molempia piti erittäin tärkeänä 73 % vastaajista. Huomionarvoista on, että kaikki listatut toimenpiteet saivat vähintään 58 % tuen joko erittäin tai melko tärkeänä. Kyselyyn vastanneiden keskuudessa vähiten kannatusta puolestaan saivat tavaraliikenteen kapasiteetin ja sujuvuuden turvaaminen sekä autoliikenteen sujuvoittaminen ja nopeuttaminen.

Voit ladata Turun ydinkaupunkiseudun liikenneympäristökyselyn raportin tästä.

23.10.2018

Alueellisen junaliikenteen järjestämisen pilottihanke

Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) on lähestynyt maakunnan keskeisiä julkisia tahoja alueellisen junaliikenteen järjestämisen pilottihankkeesta sekä osto- ja velvoiteliikenteen kehittämisestä välillä 2020–2022. Pilotti on määrä toteuttaa hakumenettelyllä. Pilottihankkeiden tavoitteena on matkustajamäärien ja joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattaminen.

Toteutuessaan pilotti tarkoittaisi mahdollisuutta aloittaa paikallisjunaliikenteen liikennöinti maakunnan liikennestrategiassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Mahdollisuus edellyttää kuitenkin paikallista ja alueellista valmiutta sitoutua liikenteen kehittämiseen sekä rahallisesti että henkilöresurssien kautta.

Varsinais-Suomen liitto esittää (MKH 22.10.2018), että Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenteen pilotti sisältää tässä vaiheessa kaikki kolme ratasuuntaa: Turusta Saloon, Loimaalle sekä Uuteenkaupunkiin. Kaikki kolme suuntaa ovat potentiaalisia alueellisen junaliikenteen pilotille. Uudenkaupungin suuntaa puoltavat positiivinen rakennemuutos ja laajentuneen työmarkkina-alueen vaatimukset. Uudenkaupungin radalla henkilöliikenne tulee aloittaa heti, kun radan sähköistämistyöt sen mahdollistavat. Turku–Salo -kaksoisraiteen suunnittelu on käynnistymässä. Yhteysvälillä on paljon potentiaalia, joka tulee hyödyntää täydentävillä Turku–Helsinki -junavuoroilla, jotka pysähtyvät valikoiduilla väliasemilla. Tämän vaiheen pilotointiin on Turku–Loimaa–Tampere -radalla suurin potentiaali toteutettuna Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan yhteisenä hankkeena.

Löydät hakemuksen liitteineen Varsinais-Suomen liiton nettisivuilta.

Lisätietoja:
Heikki Saarento
suunnittelujohtaja
puh. 040 720 3056
heikki.saarento(a)varsinais-suomi.fi

20.09.2018

Liikkujan viikolla palkitaan työpaikkoja

Varsinais-Suomessa Työmatkaliikkumisen edelläkulkija -tunnustus 2018 on myönnetty Turun yliopistollisen keskussairaalan gastroenterologian poliklinikalle sekä Salossa toimivalle Halikon vanhustenkotiyhdistys ry:lle. Molemmilla työpaikoilla erityisesti työporukan yhteinen innostus ja työkavereiden kannustaminen on ollut avain aktiiviseen työmatkaliikkumiseen. Listattuja kannustuskeinoja olivat muun muassa hyvät pyöräparkit ja sosiaalitilat, maksuton pyörähuolto, työporukan osallistuminen liikuntatapahtumiin, joukkoliikenteen työmatkasetelikokeilu tai liikuntasetelit.

”Erityisesti viimeisen vuoden aikana olen pannut iloisena merkille, kuinka monet ennen työmatkansa autolla tehneet ovat siirtyneet työmatkapyöräilijöiksi”, kertoo Halikon vanhustenkotiyhdistyksen toiminnanjohtaja Päivi Koivisto.

Työmatkaliikkumisen edelläkulkija on työpaikka, jossa innostetaan työntekijöitä taittamaan työmatkat tai työasiointimatkat kestävällä tavalla. Kestävämpiin työmatkoihin kannustavat esimerkiksi työsuhdematkalippujen tarjoaminen työntekijöille ja pyöräilyolosuhteiden parantaminen. Tunnustus on osa valtakunnallisen liikkumisen ohjauksen verkoston toimintaa. Tänä vuonna työpaikkansa sai ilmoittaa mukaan Varsinais-Suomessa Pyörällä töihin -kilpailun yhteydessä toukokuussa. Valonian luotsaama, Turun kaupunkiseudun jatkuvan liikennejärjestelmätyön Viisaan liikkumisen alatyöryhmä valitsi tunnustuksen saajat 19 ilmoitetun työpaikan joukosta. Tunnustukset jaetaan Valoniassa tiistaina 25.9. klo 14. Tunnustus jaetaan tänä vuonna myös Helsingin seudulla, Jyväskylässä, Oulussa ja Lahdessa.

19.09.2018

Uusi verkkosivu tuo näkyväksi Turun seudun liikenteen kehittämistyötä

Varsinais-Suomen liitto julkaisee Euroopan liikkujan viikon yhteydessä kulje.fi -verkkosivuston. Sivuston kautta asukkaat, yritykset, poliitikot sekä eri alan virkamiehet löytävät kootusti tietoa liikenteen kehittämisestä seudulla. Myös asukkaita kannustetaan itse vaikuttamaan kulkuympäristöönsä sekä sivuston että sen oheen perustetun kulje.fi -instagram-tilin kautta. Sosiaalisen median sisältöjen kautta päättäjille voidaan tuoda näkyväksi, mitä asukkaat haluavat kulkureiteiltään sekä -palveluiltaan nyt ja tulevaisuudessa.

”Sivujen tavoitteena on, että jokainen seudun kulkija ymmärtää paremmin, miten ja miksi kehitämme seudun liikennettä. Taustalla vaikuttavat mm. EU:sta asetetut päästövähennysvelvoitteet, kansanterveys sekä paikoin esimerkiksi katutilan kapeus”, kertoo erikoissuunnittelija Mari Sinn Varsinais-Suomen liitosta.

Sivustolla luodaan positiivista otetta liikenteen kehittämisen ympärille. Ajankohtaisiin uutisiin kootaan seudun liikennettä koskevia tiedotteita. Sivustolta löytyy myös esittelyaineisto Turun seudun liikenteen kehittämisestä, niin meneillään olevista kuin tulevistakin projekteista helposti lähestyttävässä muodossa.

Kulje.fi-sivut on toteutettu osana seudun jatkuvaa liikennejärjestelmätyötä, jota vetää Varsinais-Suomen liitto. Kulje.fi-sivut toteuttavat Varsinais-Suomen liiton kumppanuusstrategiaa, jonka tavoitteena on, että Varsinais-Suomessa elämisen laatu on parasta. Menestyvää ja hyvinvoivaa maakuntaa rakennetaan yhteistyöllä ja kumppanuudella.

Kulje.fi -sivuston instagram-tilille pääset tästä.

28.05.2018

Turun seudun liityntäpysäköintiselvitys: Bussien käyttäjille pyörä- ja autopaikkoja

Juuri valmistuneessa liityntäpysäköinnin kehittämissuunnitelmassa esitetään, että pyörien pysäköintimahdollisuuksia bussipysäkeillä lisätään merkittävästi nykyisestä. Parannustöihin ryhdytäänkin jo tämän vuoden aikana. […]

Joukkoliikenteen käytön helpottaminen ja nopeuttaminen on Turun seudun liikennesuunnittelun keskeinen tavoite. Yksi keino tähän on liityntäpysäköinnin, eli pyörän tai auton pysäköinnin helpottaminen bussipysäkkien läheisyydessä. Liityntäpysäköinti helpottaa joukkoliikenteen käyttöä esimerkiksi työmatkoilla. Lisäksi se madaltaa joukkoliikenteen käytön kynnystä myös niille, joiden lähin pysäkki on pidemmän kävelymatkan päässä.

”Tähän mennessä toteutetut pyöräpysäköintipaikat joukkoliikenteen reittien varsilla ovat olleet tehokkaasti käytössä. Kysyntää näyttää olevan enemmän kuin tarjontaa”, perustelee erikoissuunnittelija Mari Sinn Varsinais-Suomen liitosta.

Autojen pysäköinnin osalta suunnitelmassa panostetaan lähivuosina olemassa olevien pysäköintipaikkojen hyödyntämiseen etenkin suunniteltujen runkolinjojen varsilla. Neuvotteluja on käyty myös muun muassa kaupan alan toimijoiden kanssa, jotta bussien käyttäjät voisivat pysäköidä luvallisesti tiettyjen kauppojen parkkipaikoille.

”Tavoitteena on neuvottelujen jatkaminen ja esimerkiksi vuoden pituisen pilotin aloittaminen mahdollisimman pian. Liityntäpysäköinti kauppojen pihoilla tehostaa parkkipaikkojen käyttöä silloin, kun ne ovat vajaalla käytöllä. Ratkaisulla säästettäisiin veronmaksajien euroja, mutta lisätään samalla kaupoille uusia palvelujen mahdollisuuksia, esimerkiksi kauppakassipalvelun tarjoamista liityntäpysäköinnin käyttäjille”, perustelee suunnittelupäällikkö Lauri Jorasmaa Fölistä.

Suunnitelman yhteydessä toteutettiin asukaskysely, josta kävi selvästi ilmi rautatieasemien autopysäköinnin kehittämisen tarve.

”Jatkamme neuvotteluja VR:n kanssa pysäköinnin kehittämiseksi. Föli-fillareiden saaminen rautatieasemille oli CIVITAS ECCENTRIC -hankkeen tiimoilta ensimmäinen edistysaskel, josta on hyvä ponnistaa kohti seuraavia neuvotteluja”, kertoo Mari Sinn Varsinais-Suomen liitosta.

Pidemmän tähtäimen kehittämistoimenpiteet riippuvat pitkälti Turun kaupungin pysäköintipolitiikan sekä seudullisen joukkoliikenteen kehittämislinjauksista. Liityntäpysäköinnin järjestäminen autoille on kannattavaa, mikäli joukkoliikenteen kilpailukykyä parannetaan huomattavasti nykyisestä. Muutoin liityntäpysäköinti on järkevintä järjestää vastaisuudessakin pyöräpysäköinnin varaan.

Liityntäpysäköinnin kehittämissuunnitelma kattaa Turun seudun niin sanotun rakennemallialueen, johon kuuluvat Aura, Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Parainen, Raisio, Rusko, Sauvo ja Turku. Selvitystyön vetämisestä vastasi Varsinais-Suomen liitto ja sen käytännön toteuttamisesta WSP Finland.

Kehittämissuunnitelma on osa CIVITAS ECCENTRIC -hanketta, jolla pyritään edistämään kestäviä liikennemuotoja Turun seudulla. Suomessa hankkeen päätoteuttaja on Turun kaupunki. Vuosina 2016–2020 toteuttavan hankkeen keskeisenä tavoitteena on lisätä kestävien liikkumismuotojen käyttöä ja vähentää henkilöautoilua Turun kaupungin alueella.

Kehittämissuunnitelman voit ladata osoitteesta: http://www.varsinais-suomi.fi/images/tiedostot/Tietopankki/Julkaisut/2018/Turun-seudun-liityntapysakoinnin-kehittamissuunnitelma.pdf

03.04.2018

Henkilöliikennetutkimuksen tulokset julkaistu: Turun seudulla henkilöautoilun osuus liikkumisessa edelleen korkea

Turun seudulla jopa noin puolet 1–3 kilometrin matkoista tehdään henkilöautolla. Eniten liikuttaa vapaa-aika. Vain 25 prosenttia Turun seudulla tehdyistä matkoista on työperäisiä. Tulokset selviävät tuoreesta henkilöliikennetutkimuksesta. Turun seudulla tutkimukseen vastasi noin 4000 asukasta.

Jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus turkulaisten liikkumisesta on 49 prosenttia. Muualla seudulla osuus laskee merkittävästi ollen maaseutumaisissa kunnissa noin 20 prosenttia. Turkulaisten autonomistus on myös pienempi kuin muualla seudulla. Mitä kauempana Turun keskustasta asutaan, sitä enemmän kuljetaan henkilöautolla ja sitä enemmän talouksissa on käytössä myös henkilöautoja.

Seudun asukkaiden tekemistä matkoista merkittävä osuus, 75 prosenttia, syntyy nykyään vapaa-aikana tehdyistä matkoista. Kuntien sisäisistä matkoista puolet tehdään henkilöautolla. Vaikka seudun palvelu- ja yhdyskuntarakenne mahdollistaisi kävelyn tai pyöräilyn, asukkaat käyttävät edelleen merkittävissä määrin henkilöautoa.

Valtakunnallisten ilmasto- ja päästötavoitteiden mukaan liikenteen kasvihuonepäästöjen tulisi vähentyä 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Suomalaiset liikkuvat kuitenkin pitkälti samalla tavalla kuin kuusi vuotta sitten.

On huolestuttavaa, että lyhyilläkin matkoilla käytetään paljon henkilöautoa. Henkilöliikennetutkimuksen tulokset haastavat panostamaan entistä enemmän kestäviin kulkutapoihin ja miettimään myös uusia keinoja kulkutapaosuuksien muuttamiseksi”, kuvailee erikoissuunnittelija Mari Sinn Varsinais-Suomen liitosta.

Turun seudulla kävelyn ja pyöräilyn yhteenlaskettu kulkutapaosuus on 31 prosenttia, Oulun seudulla 36 prosenttia ja Tampereen seudulla 35 prosenttia. Kävelyn ja pyöräilyn osuuden nostaminen on siten varmasti mahdollista, jos muillakin kaupunkiseuduilla on siihen pystytty. Lyhyt etäisyys toimintojen välillä ei kuitenkaan yksin vaikuta kulkutavan valintaan.

Viimeaikaisten tutkimusten mukaan Turun ydinkaupunkiseudun asukkaat haluaisivat panostaa jalankulkuun, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen enemmän kuin henkilöautoliikenteeseen. Henkilöautoilusta voisi siirtyä bussiliikenteen käyttäjiksi merkittävä osa, jos joukkoliikenteen palvelutasoa parannettaisiin vuorovälejä ja matka-aikaa lyhentämällä.

“Jos liikennemäärien kasvu jatkuu, henkilöautoilun sujuvuus heikkenee merkittävästi, sillä teiden ja katujen kapasiteetti ei ruuhka-aikoina enää tule riittämään. Tällöin joukkoliikenteen kilpailukyky voi parantua suhteessa henkilöautoiluun, mutta se ei tapahdu itsestään. Tarvitaan merkittäviä satsauksia juuri joukkoliikenteen kilpailukykyyn. Fölin runkoverkon, raitiotien tai superbussin sekä joukkoliikenne-etuuksien toteuttamiselle on todella tarvetta”, arvioi Mari Sinn.

Henkilöliikennetutkimuksen haastattelut on tehty vuosina 2016 ja 2017. Tämän jälkeen seudulla on tapahtunut paljon etenkin pyöräilyn edistämisen osalta. Turussa on esimerkiksi kokeiltu kuluvan talven aikana harjasuolausmenetelmää pyöräväylien talvikunnossapidossa. Naantalissa, Raisiossa ja Liedossa on lisätty merkittävästi pyörien parkkipaikkoja bussipysäkkien läheisyyteen. Pyöräpysäköintipaikkoja tullaan lisäämään tänä vuonna sekä Föli- että seutulinjojen pysäkeille. Toukokuussa Turussa saadaan käyttöön Föli-fillarit. Toisaalta uusi liikennepalvelulaki tarjoaa kunnille uusia mahdollisuuksia esimerkiksi kutsupohjaisten liikennepalveluiden lisääntyessä.

“Myös maaseutumaisilla alueilla tulisi olla hyvä pyörätieverkosto. Reiteistä hyötyvät maaseudun asukkaat, kuten koululaiset, mutta myös matkailutoimijat. Esimerkiksi Saariston rengastien pyöräreitin kehittäminen on ensisijaista”, kertoo Mari Sinn.

Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus sekä Turun seudun seutujulkaisu, 2018: www.hlt.fi

 

29.06.2017

Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuus taajamissa

Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuuden huomioiminen vaikuttaa merkittävästi taajamien liikennejärjestelmän toteuttamiseen. Liikennejärjestelmän rakenne ja matkan päämäärä määräävät sen, miten usein ja miten kauas on tarve kulkea pakollisten tai vapaa-ajan toimintojen pariin. Mitä pitempi on matka, sitä suurempi on on todennäköisyys joutua onnettomuuteen.

Liikkumismuodon valinnalla on merkitystä, koska eri liikkumismuodoilla on erilaiset liikenneonnettomuusriskit. Erilaisten riskien vertailu ei kuitenkaan ole aivan helppoa, sillä ne muuttuvat ajan myötä eri panostusten ja käyttäytymisen muutosten takia.

Kun jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden määrä kasvaa huomattavasti, heidän käyttäytymisensä, muiden tienkäyttäjien käyttäytyminen ja fyysiset olosuhteet muuttuvat ja vähentävät suojattomien tienkäyttäjien onnettomuusriskiä vähitellen. Jalankulkijat ja pyöräilijät eivät enää ole poikkeus vaan sääntö liikenteessä, minkä seurauksena heidän liikkumisedellytyksensä muuttuvat kohtuullisemmiksi. Liikennejärjestelmä ja tienkäyttäjien käyttäytyminen sopeutuvat muuttuneeseen tilanteeseen. Tutkimukset osoittavat selvästi, että onnettomuusriski yksilöä kohti laskee jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden määrän lisääntyessä.

Autojen turvallisuutta parantavien ominaisuuksien kehittyminen on tuntuva muutos, joka näkyy selvästi tilastoissa henkilövahinko-onnettomuuksien vähenemisenä ja onnettomuuksien seurauksien lievenemisenä. Vertailun perustana liikennejärjestelmässä on altistumisen aika. Aika on tärkeä muuttuja, joka korostaa tarvetta luoda sellainen liikennejärjestelmä ja suunnitella sellainen kaupunki, että etäisyydet ovat lyhyet ja edullisen liikennemuodon valinta on mahdollista. Tuntia kohti laskettuna pyöräily ja jalankulku on suunnilleen yhtä vaarallista kuin autolla ajaminen. Jos laskentaperusteena käytetään kuljettua matkaa kilometreissä, pyöräily on noin 2,5 kertaa vaarallisempaa ja jalankulku 8 kertaa vaarallisempaa kuin autolla liikkuminen taajamissa. Tässä ei ole otettu huomioon kävelyn ja pyöräilyn myönteisiä terveysvaikutuksia autolla ajamiseen verrattuna.

Suunnittelu autoilun ehdoilla

Asutuksen ja toimintojen suunnittelun ja sijoittamisen lähtökohtana on jo 50-luvulta lähtien ollut se, että paikasta toiseen siirrytään enimmäkseen autolla. Tämän takia asutus on harventunut ja taajaman eri alueet jakautuneet, mikä on puolestaan pidentänyt asuntojen, eri toimintojen ja eri aktiviteettien välillä kuljettuja matkoja. Seurauksena on ollut suurempi liikennesuorite, joka on puolestaan lisännyt liikenneonnettomuuksia. Lisärakentaminen on vasta 80-luvulta lähtien suunniteltu väylien varteen niin, että joukkoliikennettä on pystytty tehostamaan. Näin katujen kasvavaa liikennekuormitusta on pystytty hillitsemään. Vasta 2000-luvulla lisärakentaminen on tapahtunut tiivistämällä eli on rakennettu lisää jo käytössä olevalle maalle. Tällainen kehitys on liikenneturvallisuuden kannalta myönteistä, koska se vähentää altistusta.

Koska kaavoitus on kuntien yksinoikeus, kunnalla on valta päättää maankäytöstä kunnan sisällä. Budjetti määrittelee, miten kuntaa kehitetään poliittisten päättäjien sopimalla tavalla. Yleis- ja asemakaavoituksessa päätetään maankäytöstä. Kaavassa määritellään eri toimintojen paikat ja pinta-alojen hyödyntämisasteet. Toimintojen etäisyydet toisistaan ja sijoittelu vaikuttavat suoraan liikenneturvallisuustilanteeseen. Tämä on tärkeää huomioida kaikissa kunnallisen suunnittelun vaiheissa. Tämän takia tulee varmistaa, että näihin yhteyksiin on mahdollista vaikuttaa ja kiinnittää huomiota jo yleiskaavavaiheessa.

Luodaan mahdollisuudet kävellä, pyöräillä ja käyttää joukkoliikennettä

Monissa kunnissa autoilijoiden liikkumisvaatimuksiin pyritään vastaamaan rakentamalla uusia liikenneväyliä, joilla helpotetaan muiden helposti ruuhkautuvien katujen tilannetta. Tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että uusi liikenneväylä synnyttää uutta liikennettä, jonka myötä liikenne lisääntyy 10–15 prosenttia siirtyneen liikenteen lisäksi. Uusissa tutkimuksissa on myös todettu, että kun liikenneyhteys poistetaan, voidaan saavuttaa vastaava liikenteen vähennys.

Taajamissa uusi asutus tulee sijoittaa siten, että riippuvuus autoilusta vähenee ja ihmisillä on paremmat mahdollisuudet kävellä ja pyöräillä tai käyttää joukkoliikennettä. Kun maankäytön hyödyntämisaste on korkea, asutuksen ja toimintojen keskittyminen lisääntyy, mikä luo paremman perustan joukkoliikenteen houkuttelevuudelle. Samalla erityyppisille palveluille syntyy laajempi kysyntäpohja, mikä vahvistaa paikallista tarjontaa ja vähentää siten matkustus- ja kuljetustarvetta.

Eräässä norjalaisessa tutkimuksessa on todettu, että kun tiivistetään alun perin 600 neliömetriä asukasta kohden tilaa tarjoava alue siten, että tilaa on 300 neliömetriä per asukas, liikennesuorite pienenee noin 33 % ja henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrä vähenee noin 30 % asukasta kohden. Toinen tutkimus osoittaa, että keskusta-alueiden asukkaisiin verrattuna esikaupunkialueiden asukkaat ajavat autolla kolme kertaa enemmän ja keskimäärin kaksi kertaa suuremmalla nopeudella (Lähde: TØI:n Trafikksikkerhetshåndbok kappaleet 10.5 ja 10.6).

Taajamien uudet liikenneväylät kasvattavat liikennemääriä 10–15 %. Liikenteen kasvu tällä tasolla lisää henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrää yli 10 %. Lisääntyvän liikenteen ja onnettomuuksien määrän kasvun välinen yhteys ei kuitenkaan ole lineaarinen, kun kaikki muut tekijät pysyvät muuttumattomina. Kun liikennemäärä kasvaa 10 %, onnettomuuksien määrä kasvaa keskimäärin 9 %. Epäselvää on, muuttuuko onnettomuuksien vakavuusaste.

Joukkoliikenne on turvallisempaa kuin henkilöautolla liikkuminen, mutta ei siinä määrin kuin on oletettu. Uusissa tutkimuksissa on todettu, että jalankulkijoiden liukastumis- / kaatumistapaturmat matkalla pysäkille ja takaisin vähentävät merkittävästi joukkoliikenteen käytön terveysvaikutuksia. Yhteiskunnan näkökulmasta eroa on noin 12 % eli terveysvaikutukset lisääntyvät tämän verran, kun siirrytään yksityisautoilusta bussiin. Kun parannetaan olosuhteita kulkea turvallisesti pysäkille, ero kasvaa merkittävästi, koska joukkoliikenteen käyttäjien tapaturmista eli onnettomuuksista noin 85 % tapahtuu pysäkille kuljettaessa.

Kohti turvallisuushakuisempaa liikennejärjestelmää

Liikennejärjestelmän tavoitteena on tuottaa asukkaille toimivat, turvalliset ja ekologisesti kestävät liikkumisen edellytykset. Taajamassa suojattomien tienkäyttäjien altistuminen on erittäin tärkeä näkökulma, kun pyritään lisäämään terveysvaikutuksia.

Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuuden optimointi vaikuttaa merkittävästi taajamien liikennejärjestelmän toteuttamiseen. Suojattomien tienkäyttäjien liikkumistarpeiden ja altistumisen vähentämisen sisällyttäminen suunnitteluun edellyttää liikennejärjestelmän integroimista kaupunkitilaan niin, että suojattomille tienkäyttäjille on tarjolla mahdollisimman suorat ja turvalliset liikenneverkot, jotka on sovitettu selkeisiin ja turvallisiin kaupunkitiloihin loogisesti. Kaikkien liikennemuotojen liikenneratkaisujen tulee olla hyväksyttäviä, mutta jalankulkijat ja pyöräilijät tulee nostaa etusijalle hyvän käytettävyyden ja turvallisuuden saavuttamiseksi.

Noin 75 % taajamissa tapahtuneista poliisin tietoon tulleista henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista tapahtui autoliikenteen pääliikenneverkossa. Siinä autoilijoiden liikennöitävyysvaatimukset ovat korkeat ja ristiriidassa suojattomien tienkäyttäjien käytettävyystarpeiden kanssa. Kun tutkitaan terveydenhuollon tietoon tulleita onnettomuuksia, voidaan todeta, että useimmat poliisille ilmoittamatta jääneet onnettomuudet tapahtuivat paikallis- ja kevyen liikenteen verkossa.

Ristiriidat eri tienkäyttäjäryhmien liikennöitävyys- ja turvallisuusvaatimusten välillä pyrittiin aiemmin ratkaisemaan erottamalla liikennemuodot toisistaan. Tavallisesti erottelu tapahtuu siten, että rakennetaan erillisiä jalankulku- ja pyöräilyväyliä sekä eritasoristeyksiä kohtiin, joissa autoli-kennevirta on tiheä ja/tai autojen ajonopeudet korkeita. Useimmissa tapauksissa tätä ei ole pystytty toteuttamaan riittävän laadukkaasti eikä järjestelmän turvallisuuspuutteisiin ole saatu parannusta.

Liikennemuotojen erottamiseen tarvitaan paljon tilaa ja se vaikuttaa kielteisesti katuympäristöjen luonteeseen, mikä puolestaan vähentää taajaman viihtyisyyttä. Elintila-analyysi auttaa (ks. Rätt fart i staden) ymmärtämään, miten taajaman eri katutiloihin voidaan rakentaa miellyttäviä ja hyvin toimivia rakenteita ilman erottelua.

Lisätiedot:

Liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang, jaakko.klang (a) ely-keskus.fi, Varsinais-Suomen ELY-keskus

27.03.2017

Lisää vuorovaikutusta liikennesuunnitteluun

Uusi teknologia sekä sosiaaliset verkostot mahdollistavat uusia tapoja suunnitteluun osallistumiseksi. Varsinais-Suomen liitossa laadittiin selvitys siitä, miten eri tavoin asukkaat, lapset tai esimerkiksi virkamiehet voisivat olla mukana liikenteen suunnittelussa. Samojen kansien sisään koottiin hyväksi todetut perinteiset keinot, mutta myös uudenlaisia väyliä vuorovaikutukseen.

Selvitys pohjautuu haastatteluihin, tieteellisiin artikkeleihin sekä hankeraportteihin. Selvityksessä keskeistä oli tutkia miten esimerkiksi asukkaat, nuoret, opiskelijat sekä eläkeläiset voisivat olla paremmin mukana ympäristönsä suunnittelussa. Yleisötilaisuudet, kyselyt sekä työpajat ovat monelle tuttuja väyliä osallistua suunnitteluun. Uusi teknologia sekä sosiaaliset verkostot mahdollistavat myös uusia tapoja suunnitteluun osallistumiseksi. On olemassa esimerkiksi mobiilisovelluksia, joiden kautta henkilöt voivat tuoda ideansa ja ajatuksensa esille merkitsemällä kartalle paikan, jota heidän mielestään tulisi kehittää.

Selvityksessä nousi esille, että vuorovaikutuskeinojen käyttöön vaikuttavat vahvasti vakiintuneet tavat ja ajattelumallit. Lisäksi nousi esille, että suunnittelussa on hyvä hyödyntää useaa eri osallistumisväylää. Esimerkiksi hyödyntämällä yleisötilaisuuden lisäksi kyselyä, mobiilisovellusta ja sosiaalista mediaa voidaan tavoittaa esimerkiksi ikärakenteeltaan monipuolisempi joukko ihmisiä. Keskeistä suunnittelun vuorovaikutuksessa on tiedon jakaminen; mitä suunnitellaan, mitkä asiat suunnitteluun vaikuttavat, mitä alueelle on mahdollista rakentaa sekä miten suunnittelu jatkossa etenee.

Juuri avautunut Turun kaupunkiseudun asukkaille suunnattu liikenneympäristöä käsittelevä kysely on osa vuorovaikutteisempaa liikennesuunnittelua. Kyselyn kautta halutaan saada tietoa, miten asukkaat haluaisivat liikenneympäristöään kehitettävän tulevaisuudessa sekä miten he itse olisivat valmiita muuttamaan omia kulkutapojaan.

Selvitys on osa fiksuun liikkumiseen keskittyvää CIVITAS ECCENTRIC -hanketta (2016–2020), jossa mukana ovat Turun kaupungin lisäksi neljä muuta Euroopan kaupunkia, sekä useita muita toimijoita.

Tutustu tarkemmin selvitykseen!

Lisätietoja:
erikoissuunnittelija Mari Sinn, Varsinais-Suomen liitto, mari.sinn (a) varsinais-suomi.fi, p. 045 807 8969

21.09.2016

Asukkaiden liikkumista selvitetään myös Turun seudulla

Suomalaisten liikkuminen vähenee talvikuukausina. Matkat ovat lyhyempiä ja niitä on vähemmän. Tiedot selviävät valtakunnallisesta henkilöliikennetutkimuksesta. Uusi tutkimus käynnistyy tammikuussa. Turun seudulla kiinnostaa mm. FÖLI:n tuomat muutokset ja pyöräilyn mahdollinen lisääntyminen.

Matkojen lukumäärä jakautuu kuukausille tasaisemmin kuin kuljetut kilometrit. Kesällä matkat ovat pidempiä ja painottuvat vapaa-aikaan, näillä matkoilla käytetään myös majoituspalveluja. Määrällisesti eniten matkoja tehdään keväällä ja syksyllä. Kevään ja syksyn pitkät matkat ovat työ- ja asiointipainotteisia. Talven pitkät mökkimatkat Lappiin erottuvat tilastossa selkeänä piikkinä.

Suomalaiset tekevät yhteensä noin 100 miljoonaa yli 100 kilometriä pitkää kotimaan matkaa vuodessa.

Arkiliikkumisen muotona painottuu autoilu. Hyötyliikuntaa harrastetaan kuitenkin ympäri vuoden; kesällä pyöräilevät siirtyvät talvikuukausiksi ennemminkin jalankulkijoiksi tai joukkoliikenteeseen kuin autoiluun. Keski-ikäiset ja sitä vanhemmat vähentävät pyörällä liikkumistaan talveksi, nuoremmat jatkavat pyöräilyä läpi vuoden.

Valtakunnallisesta henkilöliikennetutkimuksesta saadaan merkittävää tietoa suomalaisten liikkumistottumuksista sekä niiden muutoksista kaikkina vuodenaikoina. Edellinen tutkimus tehtiin 2010–2011, tammikuussa 2016 käynnistyy uusi tutkimusjakso. Tietoja hyödynnetään parannettaessa liikkumismahdollisuuksia ja liikenneturvallisuutta sekä pyrkimyksissä vähentää liikenteen ympäristöhaittoja.

“Henkilöliikennetutkimus on keino saada ajantasaista tietoa ihmisten tavoista liikkua. Saamme tarkan tiedon, millaisilla matkoille kulkija valitsee auton, bussin tai polkupyörän. Tämä tieto on arvokasta suunnittelutyössä”, toteaa Varsinais-Suomen liiton liikennesuunnittelija Mari Sinn.

“Turun seudulla erityisen kiinnostavaa on tietää, miten seudullisen joukkoliikenteen (FÖLI) käynnistyminen on vaikuttanut ihmisten liikkumistottumuksiin”, pohtii kehittämispäällikkö Jari Paasikivi Turun kaupungin ympäristötoimialalta.

Tutkimus tehdään valtakunnallisena otantatutkimuksena ja siihen kerätään 65 000 suomalaisen liikkumiseen liittyvää tietoa. Turun seudulla tehdään samanaikaisesti tarkempi tutkimus, josta selviää erityisesti Turun seudun liikkumiseen liittyviä tunnuslukuja kuten kulkumuotojakauma.
Tutkimukseen osallistuvat poimitaan väestörekisteristä. Menetelminä ovat puhelimen ja kirjeen lisäksi verkkopohjaiset kyselyt. Tutkimuksen tulokset ovat käytettävissä vuoden 2017 lopussa. Tutkimuksen teettää Liikennevirasto ja tiedot kerää TNS Gallup.

Lue lisää tutkimuksesta ja liikkumisesta eri vuodenaikoina!

Lisätietoja:

liikennesuunnittelija Mari Sinn, mari.sinn (a) varsinais-suomi.fi, p. 045 807 8969, Varsinais-Suomen liitto

10.08.2016

Nuorten liikkumistottumusten muutokset näkyvät onnettomuustilastoissa

Nuorille sattuu liikenteessä merkittävästi enemmän henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia kuin muille ikäryhmille. Eniten onnettomuuksia sattuu kuljettaessa mopoilla. Juuri ajokortin saaneet ja heidän kyydissä matkustavat muodostavat toisen huipun liikenneonnettomuustilastoissa. Henkilöliikennetutkimuksessa selvitetään parhaillaan myös nuorten liikkumistottumuksia. Tutkimustieto parantaa edellytyksiä mm. liikenneturvallisuuden parantamiseen.

Viimeisen viiden vuoden aikana mopoautojen osuus nuorten liikenneonnettomuuksista on kasvanut Varsinais-Suomessa. Kaikkiaan nuorille sattuneiden onnettomuuksien määrä on kuitenkin vähentynyt 2010-luvulla. Tänä vuonna nuorten onnettomuusriski liikenteessä alkoi kuitenkin taas nousta:

“Uudenlaiset liikkumisvälineet, kuten tasapainoskootterit, ovat yleistyneet nuorten käytössä kuluneen kevään ja kesän aikana”, kertoo Tapio Heiskanen Liikenneturvasta.

Kännykkäkulttuuri ja pelimaailma tuovat lisähaastetta:

“Liikenteessä näkee hälyttävän paljon nuoria ja aikuisiakin, jotka naputtelevat kännykkää autoa ajaessaan tai pyöräilleessään. Pokemon-peli näkyy myös katukuvassa vahvasti”, kertoo liikennesuunnittelija Mari Sinn Varsinais-Suomen liitosta.

Tällä hetkellä on käynnissä valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus, josta saadaan merkittävää tietoa suomalaisten liikkumistottumuksista sekä niiden muutoksista. Edellinen tutkimus tehtiin vuosina 2010-2011.

“Etenkin nuorten liikkumistottumukset ovat kiinnostavia, sillä nykynuoret ovat tulevaisuuden teiden ja liikennepalvelujen käyttäjiä. Liikkumistottumukset muokkaantuvat jo lapsena. Esimerkiksi sillä, miten lapset kulkevat koulu- ja harrastusmatkansa, on väliä. Vanhemmilla on merkittävä rooli tässä”, sanoo Mari Sinn Varsinais-Suomen liitosta.

Henkilöliikennetutkimuksesta saatuja tietoja hyödynnetään parannettaessa liikkumismahdollisuuksia ja liikenneturvallisuutta sekä pyrkimyksissä vähentää liikenteen ympäristöhaittoja.

“Henkilöliikennetutkimus on keino saada ajantasaista tietoa ihmisten tavoista liikkua. Saamme tarkan tiedon, millaisilla matkoille kulkija valitsee auton, bussin tai polkupyörän. Tämä tieto on arvokasta suunnittelutyössä”, toteaa Liikenneviraston asiantuntija Tytti Viinikainen.

Tutkimus tehdään valtakunnallisena otantatutkimuksena ja siihen kerätään 65 000 suomalaisen liikkumiseen liittyvää tietoa. Turun seudulla tehdään samanaikaisesti tarkempi tutkimus, josta selviää erityisesti Turun seudun liikkumiseen liittyviä tunnuslukuja kuten kulkumuotojakauma.

Tutkimukseen osallistuvat poimitaan väestörekisteristä. Menetelminä ovat puhelimen ja kirjeen lisäksi verkkopohjaiset kyselyt. Tutkimuksen tulokset ovat käytettävissä vuoden 2017 lopussa. Tutkimuksen teettää Liikennevirasto ja tiedot kerää TNS Gallup.

Lue lisää tutkimuksesta!

Lisätietoja:

liikennesuunnittelija Mari Sinn, mari.sinn (a) varsinais-suomi.fi, p. 045 807 8969, Varsinais-Suomen liitto

liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang, jaakko.klang (a) ely-keskus.fi, Varsinais-Suomen ELY-keskus

yhteyspäällikkö Tapio Heiskanen, tapio.heiskanen (a) liikenneturva.fi, Liikenneturva