07.09.2020

Uudenmaantielle rakennetaan pyöräilyn laatukäytävää

Uudenmaantiellä alkoi keväällä pyöräilyn laatukäytävän rakentaminen. Nykyisiä jalankulku- ja pyöräteitä parannetaan katuvälillä Petäjäkatu – Skarppakullantie ja uusitaan Vasaramäen alikulkukäytävä. Rakentaminen on osa 110-tien pyöräilyn ja joukkoliikenteen olosuhteiden parannustöitä, joita on tehty Piispanristiltä asti. Valitettavasti rakennustyöt aiheuttavat haittaa kulkijoille.

Uudenmaantiellä ajoradan pohjoispuolen jalankulku- ja pyörätietä levennetään koko matkalla vähintään 4,5 m leveäksi ja tästä pyöräilylle varataan aina vähintään 2,5 m. Liikennevaloristeyksiin asennetaan pyöräilijöille odotuskaiteita, joista pyöräilijä voi ottaa tukea nousematta pois pyörän päältä. Hautausmaantien risteyksessä louhitaan kalliota, jotta saadaan jalankulku- ja pyörätie vietyä kauemmas ajoradasta ja siten parannettua risteyksen näkyvyyttä.

Vasaramäen alikulkukäytävän kohdalle rakennetaan kiertotiet osana työnaikaisia liikennejärjestelyitä. Kiertoteille asetetaan nopeusrajoitus 30 km/h. Kiertoteiden käyttöönoton jälkeen alkaa alikulkukäytävän purku- ja rakennustyöt. Uusi siltatyyppinen alikulku on nykyistä avarampi ja valoisampi parantaen samalla liikenneturvallisuutta. Vasaramäen alikulkukäytävän lisäksi myös hautausmaan vieressä sijaitsevan Peltolan alikulun kohdalle rakennetaan jalankulku- ja pyörätielle uusi suoraan jatkava yhteys ajoradan tasossa, joka parantaa pyöräilyn sujuvuutta.

Joukkoliikenteen olosuhteita parannetaan siirtämällä bussipysäkkikatoksia jalankulku- ja pyöräteiden takaa ajoradan viereen. Uudenmaantieltä poistetaan käytöstä linja-autopysäkit 786, 794 ja 796 Peltolan alikulkukäytävän ja Villenpuiston kohdilta.

Lisää hankkeesta voi lukea turku.fi – sivuilta

13.08.2020

Viitoitusta ja opastusta uusitaan Turun kaupunkiseudun pyöräilyreiteillä

Turun kaupunkiseudulla uusitaan pyöräilyn viitoitusta ja opastusta uuden tieliikennelain mukaisilla opasteilla. Tänä kesänä opasteet uusitaan Turusta Lietoon, Turusta Varissuon kautta Piikkiöön ja Turusta Kaarinan keskustan kautta Piikkiöön johtavilla reiteillä. Kullekin reitille on annettu oma numero, joka on merkitty myös viittoihin ja opasteisiin. Opastusta uusitaan Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja kuntien yhteistyönä. Tänä kesänä uusittavat opasteet toteutetaan Turun kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) ohjelman rahoituksella.

Turun kaupunkiseudulle on muodostettu seudulliset, numeroidut pyöräilyreitit. Kaiken kaikkiaan Turusta lähtee 12 säteittäistä seudullista pyöräreittiä. Reitti numero 1 lähtee Turun keskustasta Ruissaloon. Numerointi etenee Turun keskustan ympäri myötäpäivään, niin että viimeinen reitti nro 12 lähtee Turun keskustasta ja kulkee Hirvensalon läpi Kakskertaan. Tänä kesänä reitit numero 9, 10 ja 11 eli reitit Turusta Lietoon, Turusta Varissuon kautta Piikkiöön ja Turusta Kaarinan kautta Piikkiöön, saavat uudenlaiset opasteet. Lisäksi Turun seudulle on muodostettu kolme kehämäistä reittiä numeroilla 21, 22 ja 23. Kehäreitit eivät ala tai pääty Turun keskustaan.

Lue lisää Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tiedotteesta.

Lisää tietoa viitoituksesta ja kuvia uusista opasteista hankkeen verkkosivuilla.

22.06.2020

Uudenmaantien kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen laatukäytävä valmis osuudella Eteläkaari-Piikkiö

Turun kaupunkiseudun keskeinen tavoite on edistää viisaita liikkumismuotoja, joita ovat mm. lihasvoimalla tapahtuva liikkuminen sekä joukkoliikenne. Tavoitteena on vähentää etenkin yksin autolla kulkemista ja sitä kautta pienentää hiilidioksidipäästöjä ja niiden aiheuttamaa ilmastovaikutusta. Uudenmaantie välillä Turku – Piikkiö on Turun seudun vilkkaimpia kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen yhteyksiä. Siitä on haluttu kehittää laadukas, kestäviä liikkumismuotoja palveleva väylä. Kehittämistä on tehty ELY-keskuksen ja kuntien yhteistyönä maankäytön-, asumisen- ja liikenteen sopimukseen liittyvällä MAL-rahoituksella. Parannustoimilla pyritään siihen, että liikkumismuodoksi valittaisiin yhä useammin kävely, pyöräily tai linja-auto oman henkilöauton sijaan. Nyt parannukset ELY-keskuksen hallinnoimalla maantieosuudella on saatu valmiiksi. Eteläkaaren eritasoliittymän ja Piikkiön keskustan välisellä osuudella on mm. levennetty jalankulku- ja pyöräilyväylää, uusittu päällysteitä ja pysäkkikatoksia, rakennettu uusia suojateitä sekä pystytetty pyöräilijöiden laskentalaite Piispanristille. Uusilla suojateillä on haluttu parantaa kävelijöiden ja pyöräilijöiden mahdollisuuksia liikkua tien yli etenkin Piispanristillä, jossa on erilaisia palveluita tien molemmin puolin. Suojateiden kohdalla nopeusrajoitus voi olla korkeintaan 60 km/h, minkä vuoksi myös nopeusrajoituksia on joissain kohdin laskettu. Piispanristin kohdalla suojatiet muuttivat risteysjärjestelyitä. Liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi liikennevaloihin tullaan lisäämään nuolivalo Kairiskulmantieltä vasemmalle Uudenmaantielle kääntyville. Osuudelle Eteläkaari-Piikkiö on hankkeen yhteydessä asennettu uusia, kaupunki-ilmeeseen sopivia, linja-auton odotuskatoksia. Osa katoksista on varustettu näytöllä, josta käy ilmi seuraavan linja-auton saapumisajankohta. Piispanristille on asennettu polkupyörille suojakatos ja muutamalle muulle pysäkille pyörätelineet. Runkolukittavat pyörätelineet helpottavat niitä matkustajia, jotka haluavat tulla pysäkille polkupyörällä.

Lisää parannuksia vielä luvassa

Turun kaupungin katuverkolla työt ovat alkaneet ja jatkuvat vielä vuodelle 2021. Lisäksi työt ELY-keskuksen hallinnoimilla osuuksilla jatkuu vielä pyöräilyn uuden viitoituksen osalta. Turun ja Piikkiön välille asetetaan kesän aikana uuden tieliikennelain mukaiset pyöräilyn viitat ja opasteet, joissa käytetään tieliikenteen kaltaisia opastetauluja ennen risteyksiä. Myös jalankulku- ja pyöräilyväylän ajoratamaalauksia tullaan vielä muuttamaan ja lisäämään kesän aikana. Uuden korkeatasoisen Uudenmaantien avajaisia vietetään pyöräilyviikolla lauantaina 5.9. Piispanristin Prisman parkkipaikalla, mikäli koronaepidemiatilanne sen sallii. Tapahtumasta tiedotetaan lähempänä tarkemmin.

27.04.2020

Asukkaat kaipaavat lisää mahdollisuuksia vaikuttaa oman alueensa liikenteen ratkaisuihin

Turun kaupunkiseudun asukkaille järjestettiin liikenneympäristökysely marraskuussa 2019. Kyselyyn vastasi 3038 Turun, Raision, Naantalin, Kaarinan ja Liedon yli 15-vuotiasta asukasta. Tulokset kartoittavat asukkaiden asenteita ja liikkumistottumuksia sekä antavat pohjatietoa seudun liikennesuunnitteluun, poliittiseen päätöksentekoon ja liikennehankkeiden priorisointiin. Ensimmäisen kerran kysely toteutettiin keväällä 2017.

”Vaikka vastaajamäärä on alueen asukaslukuun nähden pieni, vastaa otos hyvin kyselyalueen asukasjakaumaa kuntien välillä. Vuoden 2017 kyselyyn vastasi enemmän nuoria, mikä voi johtua esimerkiksi kyselyn palkinnosta: vuoden Föli-matkat houkuttelivat vanhempia ikäryhmiä enemmän kuin edellisessä palkintona ollut jopo”, pohtii kestävän liikkumisen asiantuntija Marja Tommola Valoniasta.

Vastauksista nousi esiin tyytymättömyys oman alueen liikennesuunnittelun vaikutusmahdollisuuksiin. 61 % vastaajista koki, etteivät he voi vaikuttaa alueensa kävely-, pyöräily- tai jalankulkuolosuhteiden kehittämiseen. Jopa 85 % vastaajista piti sähköisiä kyselyitä parhaimpina keinona lisätä asukkaiden roolia liikenneolosuhteiden kehittämisessä.

”Kunnissa kannattaakin aktivoitua kyselyiden suhteen, mutta lisäksi pohtia myös uudenlaisia osallistumisen mahdollisuuksia, jotta asukkaiden ääni saataisiin paremmin kuuluviin myös liikennettä suunniteltaessa”, Tommola jatkaa.

Joukkoliikenteen kehittäminen ja arjen matkojen sujuvuus tärkeitä myös autoilevien vastauksissa

Koko kaupunkiseudulla tärkeimmäksi koettiin joukkoliikenteen, toisena pyöräilyn olosuhteiden kehittäminen. Myös autoilevat ja autojen omistajat pitivät joukkoliikenteen kehittämistä tärkeimpänä toimenpiteenä. Huomattava osa autoilevista työmatkaajista kertoi olevansa valmis vaihtamaan joukkoliikenteeseen, jos joukkoliikenneyhteydet olisivat nopeammat (44 %) tai vuoroväli tiheämpi (48 %). Aktiivisista pyöräilijöistä 91 % piti pyöräilyreittien jatkuvuuden kehittämistä erittäin tärkeänä. Keskusta-alueen kehittämisessä myös kävelyn olosuhteet priorisoitiin korkealle.

”Arkimatkojen sujuminen on asukkaille tärkeää. Vaikka lyhyillä matkoilla siirtyminen lihasvoimien käyttöön on etenkin terveyden kannalta suotavaa, on päästöjen kannalta jopa olennaisempaa, että pitkillä matkoilla saadaan omalle autolle aidosti vaihtoehtoja. Vaikka pidempiä, yli 20 km automatkoja tehdään määrällisesti vähemmän, aiheuttavat ne ajetuista kilometreistä reilusti yli 60 %. Joukkoliikenteen kehittäminen onkin ratkaisevaa myös pitkillä matkoilla”, Varsinais-Suomen liiton liikennejärjestelmätyön erikoissuunnittelija Noora Mäki-Arvela toteaa.

Liikennejärjestelmätyön tavoitteille asukkaiden vahva tuki

Varsinais-Suomen liitto koordinoi päivityksen alla olevaa Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa, jolla edistetään liikkumisen kokonaisuutta yhteistyössä eri organisoiden ja kuntien välillä. Koska osa tavoitteista on keskenään myös ristiriidassa, oli kyselyn yhtenä tarkoituksena selvittää, kuinka vastaajat priorisoivat tavoitteita. Tärkeimmiksi tavoitteiksi koettiin tässäkin joukkoliikenneyhteydet sekä liikenneonnettomuuksien vähentäminen, joita molempia piti erittäin tärkeänä 73 % vastaajista. Huomionarvoista on, että kaikki listatut toimenpiteet saivat vähintään 58 % tuen joko erittäin tai melko tärkeänä. Kyselyyn vastanneiden keskuudessa vähiten kannatusta puolestaan saivat tavaraliikenteen kapasiteetin ja sujuvuuden turvaaminen sekä autoliikenteen sujuvoittaminen ja nopeuttaminen.

Voit ladata Turun ydinkaupunkiseudun liikenneympäristökyselyn raportin tästä.

05.12.2019

Liikennejärjestelyjä hiotaan yleisöltä ja toimijoilta saadun palautteen perusteella Turun Kupittaan puistossa

Moottoriajoneuvojen läpiajo Kupittaan urheiluhallin edustalla, Tahkonaukion ja Blomberginaukion välillä estettiin elokuussa 2019 fyysisin rakentein. Kyseessä on vuoden pituinen kokeilu, jolla halutaan lisätä alueen liikenneturvallisuutta ja puiston viihtyisyyttä. Kokeilun avulla selvitetään, miten autoliikenteen rauhoittaminen urheiluhallin edustalla vaikuttaa hallin ja puiston turvallisuuteen, käytettävyyteen ja viihtyisyyteen. Kokeilun aikana ainoastaan liikuntapaikkojen huoltoliikenne on sallittu Kupittaan urheiluhallin edustalla. Puiston ja hallin käyttäjien saattoliikenne sujuu edelleen Tahkonaukiolle, Blomberginaukiolle ja Blomberginaukion pään saattolenkille.

Taustalla pitkään laiminlyöty läpiajokeilto

Läpiajo alueella on ollut kiellettyä jo kauan. Kiellosta ovat jo aiemmin kertoneet urheiluhallin edustalla olevat liikennemerkit, mutta kieltoa on rikottu yleisesti ja alueella on myös pysäköity väärin. Jalankulkiojoiden, pyöräilijöiden ja etenkin urheiluhallin käyttäjien liikeneturvallisuus on vaarantunut kiellon rikkomisen vuoksi. Kokeilun toimivuutta arvioidaan noin kolmen kuukauden välein ja suunnitelmiin tehdään pieniä täsmennyksiä seurantapalautteiden mukaisesti. Kaupunkilaiset ovat voineet antaa palautetta kokeilusta Turun kaupungin palautepalvelussa osoitteessa turku.fi/palaute ja alueella toimijoilta on kerätty kokemuksia ja mielipiteitä.

Palautteen perusteella saattokaista siirtyy ja parkkipaikkoja palautetaan

Marraskuun lopulla (26.11.) tehdyn ensimmäisen välikatsauksen perusteella Tahkonaukion liikennejärjestelyjä muutetaan niin, että kesällä käyttöön otettu saattokaista siirretään keilahallin pääsisäänkäynnin edestä pysäköintialueen eteläreunaan, yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien viereen. Palautteen perusteella nimenomaan liikenteen kiertosuunnan havaitseminen ja uuden saattokaistan käyttäminen on ollut haastavaa, jolloin saattoliikenne on pakkautunut keilahallin edustalle toisin kuin mihin järjestelyillä tähdättiin. Kielteistä palautetta on tullut myös siitä, että uuden saattokaista vuoksi keilahallin edustalta poistettiin 11 pysäköintipaikkaa. Nämä keilahallin edustan parkkipaikat voidaan nyt palauttaa, kun saattokaista siirretään Tahkonaukion eteläreunaan, josta vastaavasti poistuu muutosten vuoksi neljä parkkipaikkaa. Kokonaisuudessaan parkkialueelle palautuu näin 7 paikkaa. Kupittaanpuiston ja urheiluhallin liikunta- ja virkistyspaikkojen käyttäjiä kehotetaan pysäköimään ensisijaisesti Blomberginaukion suurille pysäköintialueille. Saattoliikenne sujuu edelleen Blomberginaukiolle, Blomberginaukion pään saattolenkille ja Tahkonaukiolle.

Kokeilu jatkuu vuoden 2020 alkusyksyyn

Kokeilu aloitettiin 15.8.2019, ja se kestää vuoden. Liikennekokeilun toimivuutta arvioidaan tulevaisuudessakin kolmen kuukauden välein ja suunnitelmiin tehdään täsmennyksiä saatujen palautteiden mukaisesti, joita kerätään palautepalvelussa ja alueen toimijoilta edelleen. Kokeilun aikana saadaan arvokasta tietoa, mikä todella toimii kyseisessä ympäristössä ja vasta sen jälkeen mietitään kalliimpia infraratkaisuja. Kokeilu toteutetaan yhteistyössä Turun kaupungin CIVITAS ECCENTRIC -hankkeen, kaupunkiympäristötoimialan ja liikuntapalveluiden sekä Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Valonian kanssa.

24.10.2019

Turun seudulla kerätään asukkaiden näkemyksiä liikenneolosuhteista

Ihmisten arkiliikkuminen ylittää kuntien rajat, joten kunnissa tehtävän liikennesuunnittelutyön lisäksi usean organisaation välinen seudullinen yhteistyö on tärkeää liikkumisen ja liikenteen kehittämisessä. Turun kaupunkiseudun asukkailla on nyt mahdollisuus vastata liikenneympäristökyselyyn. Kyselyn vastausten pohjalta asukkaiden asenteet ja liikkumistottumukset voidaan huomioida paremmin seudullisen liikennejärjestelmätyön tavoitteiden ja toimenpiteiden painotuksessa sekä vaikutuksia arvioitaessa.

Liikenneympäristökyselyllä selvitetään asukkaiden näkemyksiä muun muassa kävelyn, pyöräilyn, joukkoliikenteen sekä henkilöautoliikenteen kehittämistoimenpiteiden merkitykseen ja tarpeellisuuteen. Tuloksista saadaan arvokasta pohjatietoa liikennesuunnitteluun, poliittiseen päätöksentekoon ja liikennehankkeiden priorisointiin seudulla.

Kestävien kulkutapojen edistäminen keskeinen tavoite Turun seudun liikennesuunnittelussa

Parhaillaan päivityksen alla olevan Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman yhtenä keskeisenä tavoitteena on edistää seudun asukkaiden edellytyksiä liikkua arjessaan yhä enemmän kävellen, pyöräillen tai joukkoliikenteen kyydissä. Liikennejärjestelmää suunnitellessa täytyy kuitenkin huomioida monenlaisia näkökohtia, eikä tavoitteiden välisiltä ristiriidoiltakaan voida välttyä:

”Liikennejärjestelmätyössä pohditaan koko seudun kannalta keskeisiä kehittämiskohteita, mikä tekee siitä tasapainoilua erilaisten tarpeiden ja tavoitteiden välillä. Tavoitteet voivat olla usein ristiriitaisia keskenään: esimerkiksi raskaan liikenteen sujuvuuden kehittämisellä on usein positiivisia vaikutuksia myös henkilöautoilun sujuvuuteen. Se kuitenkin ruuhkauttaa keskusta-aluetta ja heikentää joukkoliikenteen edellytyksiä. Kyselyn vastauksia hyödynnetään tavoitteiden painottamisessa”, kertoo Varsinais-Suomen liiton liikennejärjestelmätyön erikoissuunnittelija Noora Mäki-Arvela.

Liikenneympäristökysely tarjoaa ikkunan Turun kaupunkiseudun liikkumiskehitykseen

Turun kaupunkiseudun liikenneympäristökysely toteutettiin ensimmäisen kerran keväällä 2017. Kyselyyn vastasi yli 3500 asukasta ja se osoittautui toimivaksi keinoksi kerätä asukkaiden näkemyksiä liikenneolosuhteiden kehittämiseen. Kun kysely toistetaan säännöllisesti, karttuu vuosien varrella vertailukelpoista dataa alueen liikkumiskehityksestä.

Kysely on auki 30.11. asti osoitteessa valonia.fi/liikennekysely. Kyselyyn voivat vastata Turun, Raision, Naantalin, Kaarinan ja Liedon yli 15-vuotiaat asukkaat. Kaikkien vastanneiden ja yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan 520 euron arvoinen Fölin kausikortti vuodeksi. Varsinais-Suomen liitto ja Valonia toteuttavat kyselyn osana kansainvälistä CIVITAS ECCENTRIC -hanketta, jonka päätoteuttaja Suomessa on Turun kaupunki.

26.04.2019

Turun seudun Pyöräilykatsaus 2019

Ajankohtaisia pyöräilykuulumisia, erilaisia toimijoita ja mielenkiintoisia tilastonostoja kokoava Pyöräilykatsaus on koottu ensimmäistä kertaa Turun seudulla. Katsauksessa ovat mukana Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio ja Turku. Vuoden 2019 Pyöräilykatsaus on ensimmäinen laatuaan, jatkossa katsaus on määrä koota joka toinen vuosi.

Katsauksessa kerrotaan viimeaikaisista sekä lähivuosina edessä olevista uudistuksia liittyen esimerkiksi pyöräväyliin ja niiden uudistamiseen. Myös esimerkiksi matkailu ja talvipyöräily ovat saaneet omat teemasivunsa.

Julkaisu toteutettiin Valoniassa osana Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa -hanketta ja sen kokoamiseen osallistui myös Varsinais-Suomen ELY-keskus, Varsinais-Suomen liitto sekä katsauksessa mukana olevien kuntien edustajia.

 

Painettua katsausta on jaossa kunnissa seuraavissa paikoissa (rajallinen määrä) 7.5.2019 alkaen:

Kaarina
Palvelupiste Fiskari, Lautakunnankatu 1

Lieto
Kunnantalon asiointipiste, Kirkkotie 13

Naantali
Kaupungintalon asiointipiste, Käsityöläiskatu 2

Raisio
Kunnan tekninen keskus, Nallinkatu 2

Turku
Pääkirjasto, Linnankatu 2

Lisätiedot

Mari Sinn
erikoissuunnittelija, Varsinais-Suomen liitto
045 807 8969 | mari.sinn@varsinais.suomi.fi

Marja Tommola
kestävän liikkumisen asiantuntija, VALONIA
040 832 8515 | marja.tommola@valonia.fi

17.12.2018

Ilmastonmuutos huomioitava kaikissa tavoitteissa entistä vahvemmin

Varsinais-Suomen liikennestrategian ja Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman arviointi on valmistunut. Ilmastonmuutoksen hidastaminen ja siihen sopeutuminen tulee ottaa vahvemmin huomioon sekä nykysuunnitelman kärkitoimenpiteiden päivityksessä että jatkossa koko liikennejärjestelmäsuunnitelman uusimistyössä. Osaavan työvoiman saannin turvaaminen ja Varsinais-Suomen kytkeminen osaksi eteläisen Suomen kaupunki-verkostoa liikenneyhteyksiä kehittämällä ovat vahvasti esillä jo nykysuunnitelmassa, mutta kehittämistarve on kasvanut entisestään viime vuosien rakennemuutoksen ja työvoimapulan myötä.

Näin todetaan Linea Konsultit Oy:n ja MDI Oy:n selvityksessä, jossa vuonna 2014 hyväksytyn Varsinais-Suomen liikennestrategian ja Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman ajantasaisuutta on arvioitu suhteessa toimintaympäristön muutostekijöihin. Selvitys sisältää lähivuosien kärkitoimenpiteiden päivityksen sekä tulevan liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitysprosessin lähtökohtien määrittelyn. Arvioinnin tuloksia tullaan hyödyntämään valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnittelun sidosryhmäyhteistyössä sekä tulevana vuonna Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitysprosessissa.

Elinkeinoelämän kuljetustarpeisiin vastaaminen sekä kestävän liikkumisen edistäminen ovat edelleen tärkeitä kärkitoimien päivityksessä painotettavia tavoitteita. Uutena tekijänä tulee huomioida junaliikenteen kilpailun vapautuminen ja sen luomat uudet mahdollisuudet.

Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista on parhaiten ja laajimmin edistynyt maakunnan elinkeinoelämän ja satamien kuljetuksia sujuvoittavien hankkeiden toteutus ja suunnitteluvalmiuden parantaminen. Tavoite keskeisten kaukoliikenteen liikennesuuntien kehittämisestä on edistynyt valtatien 8 toteutuksen sekä laajemmin tie- ja ratahankkeiden suunnitteluvalmiuden osalta.

Maaseudulla ja saaristossa alempiasteisen tieverkon peruspalvelutaso ei ole täyttynyt, vaikka rahoitustasoa on nostettu kuluvalla hallituskaudella. Nyt huolena on rahoitustason uusi lasku.

Heikoimmin tavoitteista on edistynyt kestävien kulkutapojen suosion kasvu kaupunkialueilla, taajamissa ja kaukoliikenteessä. Valtakunnallisen ja Turun seudun henkilöliikennetutkimuksen 2016 mukaan henkilöauton osuus maakunnan ja Turun seudun asukkaiden matkoista on pikemminkin kasvanut vuoteen 2008 verrattuna. Jatkossa Varsinais-Suomen tulisi löytää vahvempia yhteisiä visioita aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuudesta sekä tavoitteista Satakunnan ohella myös Uudenmaan ja Pirkanmaan kanssa (kasvukolmio).

Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelmien lähivuosien kärkitoimenpiteet ovat:

• Tunnin juna
• E18 Turun kehätien kehittäminen osana TEN-T -ydinverkkokäytävää
• Kaupunkiseutujen kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kehittäminen
• Paikallisjunaliikenteen aloittaminen

• Valtatie 8 kehittäminen
• Toijalan radan kehittäminen
• Valtatie 9 kehittäminen

Alueellisten yhteyksien kehittäminen
o Liikenneverkon hoito ja ylläpito
o Paraistenväylä
o Salon itäinen ohikulkutie
o Saaristoliikenteen kehittäminen ja kevyen liikenteen kehittäminen saaristossa

Arviointiaineisto löytyy kokonaisuudessaan Varsinais-Suomen liiton nettisivuilla.

Lisätietoja:

Suunnittelujohtaja Heikki Saarento, etunimi.sukunimi (at) varsinais-suomi.fi
Erikoissuunnittelija Mari Sinn, etunimi.sukunimi (at) varsinais-suomi.fi

03.09.2018

Meyerin telakan kestävää työmatkaliikkumista edistettiin tulosfoorumissa

Meyer Turku Oy:n telakan työmatkaliikkumisen nykytilasta ja kehittämistarpeista keskusteltiin perjantaina 24.8. Valonian järjestämässä tilaisuudessa Varsinais-Suomen liitossa. Keskustelun keskiössä oli erityisesti kestävän työmatkaliikkumisen, kuten joukkoliikenteen käytön ja pyöräilyn osuuden lisääminen telakan henkilöstön työmatkaliikkumisessa. Paikan päällä teemaa oli käsittelemässä telakan edustajien lisäksi liikenneasioiden parissa työskenteleviä asiantuntijoita Turun seudun joukkoliikenne Fölistä, Turun kaupungilta, Varsinais-Suomen liitosta ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

Tilaisuuden taustalla oli Valonian keväällä telakka-alueen työntekijöille toteuttama työmatkaliikkumiskysely ja sen pohjalta valmistunut selvitys, jonka keskeiset tulokset esiteltiin foorumissa. Tulosfoorumin alustuksena kuultiin Turun seudun liikennejärjestelmätyön ajankohtaiset kuulumiset erityisesti telakan lähialueen liikennejärjestelyjen nykytilanteesta ja tulevasta kehitystoimenpiteistä. Alustusten ja tuloskatsauksen jälkeen siirryttiin keskustelemaan telakan työmatkaliikenteen kehittämistarpeista.

Keskustelussa nousi esille erityisesti joukkoliikenteeseen liittyvät kysymykset, kuten bussivuorojen lisääminen ja aikatauluttaminen paremmin työaikoihin sopiviksi sekä tuetun joukkoliikennelipun tarjoaminen. Lisäksi liityntäkuljetuskokeiluja esimerkiksi rautatieasemalta telakalle pidettiin potentiaalisina toimenpiteinä tulevaisuudessa. Kimppakyydillä kulkemisen lisäämistä telakan työmatkaliikenteessä pidettiin niin ikään tärkeänä, sillä selvityksen mukaan jopa yhdeksän kymmenestä telakalle töihin autolla kulkevasta kulki töihin yksin. Yhtenä ratkaisumallina tilaisuudessa nousi esille telakan oman kimppakyytisovelluksen toteuttaminen

Toiveissa parannuksia niin pyörien kuin autojenkin pysäköintiin, myös kimppakyydin kehittäminen kiinnostaa

Meyerin edustajat pitivät työmatkaliikkumisselvityksen toteuttamista onnistuneena toimenpiteenä. Osittain tulokset tukivat aiempia käsityksiä työmatkaliikkumiseen liittyvistä haasteista: esimerkiksi pyöräpysäköinnin ja henkilöautojen pysäköintialueiden ongelmat olivat työnantajalla aiemmin tiedossa. Uutta tietoa selvitys antoi esimerkiksi henkilöstön kulkutottumuksista sekä yksittäisten kehitystoimenpiteiden vaikutuksesta. Uutta näkökulmaa selvitys tarjosi muun muassa kimppakyyteihin sekä liityntäkuljetuskokeiluihin liittyen. Työmatkaliikkumisselvitys tarjoaakin jatkossa työnantajalle laajempaa keinovalikoimaa kannustettaessa henkilöstöä liikkumaan työmatkansa kestävästi.

”Selvityksestä saamme hyviä ideoita, miten voimme työnantajana kestävää työmatkaliikkumista jatkossa telakalla edistää. Esimerkiksi sisäinen tiedotus bussiaikatauluista ja -yhteyksistä on tärkeää. Lisäksi pohdimme mahdollisuutta kannustaa Meyerin henkilöstöä bussin kyytiin tuetun joukkoliikennelipun, kuten työmatkasetelin avulla”, kertoo Meyerin Turku Oy:n henkilöstöpäällikkö Arto Helin.

Tulosfoorumin esitykset kokonaisuudessaan ovat ladattavissa täältä.

Meyerin työmatkaliikkumisselvitys ja tulosfoorumi on toteutettu osana Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2018 -hanketta.

Lisätiedot

Mikko Koskinen
Kestävän liikkumisen asiantuntija
mikko.j.koskinen@valonia.fi
p. 040 148 3605

06.08.2018

Tie 18 hankkeen tiedote #1

Tiedotteen sisältö…