17.12.2018

Ilmastonmuutos huomioitava kaikissa tavoitteissa entistä vahvemmin

Varsinais-Suomen liikennestrategian ja Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman arviointi on valmistunut. Ilmastonmuutoksen hidastaminen ja siihen sopeutuminen tulee ottaa vahvemmin huomioon sekä nykysuunnitelman kärkitoimenpiteiden päivityksessä että jatkossa koko liikennejärjestelmäsuunnitelman uusimistyössä. Osaavan työvoiman saannin turvaaminen ja Varsinais-Suomen kytkeminen osaksi eteläisen Suomen kaupunki-verkostoa liikenneyhteyksiä kehittämällä ovat vahvasti esillä jo nykysuunnitelmassa, mutta kehittämistarve on kasvanut entisestään viime vuosien rakennemuutoksen ja työvoimapulan myötä.

Näin todetaan Linea Konsultit Oy:n ja MDI Oy:n selvityksessä, jossa vuonna 2014 hyväksytyn Varsinais-Suomen liikennestrategian ja Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman ajantasaisuutta on arvioitu suhteessa toimintaympäristön muutostekijöihin. Selvitys sisältää lähivuosien kärkitoimenpiteiden päivityksen sekä tulevan liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitysprosessin lähtökohtien määrittelyn. Arvioinnin tuloksia tullaan hyödyntämään valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnittelun sidosryhmäyhteistyössä sekä tulevana vuonna Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitysprosessissa.

Elinkeinoelämän kuljetustarpeisiin vastaaminen sekä kestävän liikkumisen edistäminen ovat edelleen tärkeitä kärkitoimien päivityksessä painotettavia tavoitteita. Uutena tekijänä tulee huomioida junaliikenteen kilpailun vapautuminen ja sen luomat uudet mahdollisuudet.

Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista on parhaiten ja laajimmin edistynyt maakunnan elinkeinoelämän ja satamien kuljetuksia sujuvoittavien hankkeiden toteutus ja suunnitteluvalmiuden parantaminen. Tavoite keskeisten kaukoliikenteen liikennesuuntien kehittämisestä on edistynyt valtatien 8 toteutuksen sekä laajemmin tie- ja ratahankkeiden suunnitteluvalmiuden osalta.

Maaseudulla ja saaristossa alempiasteisen tieverkon peruspalvelutaso ei ole täyttynyt, vaikka rahoitustasoa on nostettu kuluvalla hallituskaudella. Nyt huolena on rahoitustason uusi lasku.

Heikoimmin tavoitteista on edistynyt kestävien kulkutapojen suosion kasvu kaupunkialueilla, taajamissa ja kaukoliikenteessä. Valtakunnallisen ja Turun seudun henkilöliikennetutkimuksen 2016 mukaan henkilöauton osuus maakunnan ja Turun seudun asukkaiden matkoista on pikemminkin kasvanut vuoteen 2008 verrattuna. Jatkossa Varsinais-Suomen tulisi löytää vahvempia yhteisiä visioita aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuudesta sekä tavoitteista Satakunnan ohella myös Uudenmaan ja Pirkanmaan kanssa (kasvukolmio).

Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelmien lähivuosien kärkitoimenpiteet ovat:

• Tunnin juna
• E18 Turun kehätien kehittäminen osana TEN-T -ydinverkkokäytävää
• Kaupunkiseutujen kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kehittäminen
• Paikallisjunaliikenteen aloittaminen

• Valtatie 8 kehittäminen
• Toijalan radan kehittäminen
• Valtatie 9 kehittäminen

Alueellisten yhteyksien kehittäminen
o Liikenneverkon hoito ja ylläpito
o Paraistenväylä
o Salon itäinen ohikulkutie
o Saaristoliikenteen kehittäminen ja kevyen liikenteen kehittäminen saaristossa

Arviointiaineisto löytyy kokonaisuudessaan Varsinais-Suomen liiton nettisivuilla.

Lisätietoja:

Suunnittelujohtaja Heikki Saarento, etunimi.sukunimi (at) varsinais-suomi.fi
Erikoissuunnittelija Mari Sinn, etunimi.sukunimi (at) varsinais-suomi.fi

23.10.2018

Alueellisen junaliikenteen järjestämisen pilottihanke

Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) on lähestynyt maakunnan keskeisiä julkisia tahoja alueellisen junaliikenteen järjestämisen pilottihankkeesta sekä osto- ja velvoiteliikenteen kehittämisestä välillä 2020–2022. Pilotti on määrä toteuttaa hakumenettelyllä. Pilottihankkeiden tavoitteena on matkustajamäärien ja joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattaminen.

Toteutuessaan pilotti tarkoittaisi mahdollisuutta aloittaa paikallisjunaliikenteen liikennöinti maakunnan liikennestrategiassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Mahdollisuus edellyttää kuitenkin paikallista ja alueellista valmiutta sitoutua liikenteen kehittämiseen sekä rahallisesti että henkilöresurssien kautta.

Varsinais-Suomen liitto esittää (MKH 22.10.2018), että Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenteen pilotti sisältää tässä vaiheessa kaikki kolme ratasuuntaa: Turusta Saloon, Loimaalle sekä Uuteenkaupunkiin. Kaikki kolme suuntaa ovat potentiaalisia alueellisen junaliikenteen pilotille. Uudenkaupungin suuntaa puoltavat positiivinen rakennemuutos ja laajentuneen työmarkkina-alueen vaatimukset. Uudenkaupungin radalla henkilöliikenne tulee aloittaa heti, kun radan sähköistämistyöt sen mahdollistavat. Turku–Salo -kaksoisraiteen suunnittelu on käynnistymässä. Yhteysvälillä on paljon potentiaalia, joka tulee hyödyntää täydentävillä Turku–Helsinki -junavuoroilla, jotka pysähtyvät valikoiduilla väliasemilla. Tämän vaiheen pilotointiin on Turku–Loimaa–Tampere -radalla suurin potentiaali toteutettuna Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan yhteisenä hankkeena.

Löydät hakemuksen liitteineen Varsinais-Suomen liiton nettisivuilta.

Lisätietoja:
Heikki Saarento
suunnittelujohtaja
puh. 040 720 3056
heikki.saarento(a)varsinais-suomi.fi

20.09.2018

Liikkujan viikolla palkitaan työpaikkoja

Varsinais-Suomessa Työmatkaliikkumisen edelläkulkija -tunnustus 2018 on myönnetty Turun yliopistollisen keskussairaalan gastroenterologian poliklinikalle sekä Salossa toimivalle Halikon vanhustenkotiyhdistys ry:lle. Molemmilla työpaikoilla erityisesti työporukan yhteinen innostus ja työkavereiden kannustaminen on ollut avain aktiiviseen työmatkaliikkumiseen. Listattuja kannustuskeinoja olivat muun muassa hyvät pyöräparkit ja sosiaalitilat, maksuton pyörähuolto, työporukan osallistuminen liikuntatapahtumiin, joukkoliikenteen työmatkasetelikokeilu tai liikuntasetelit.

”Erityisesti viimeisen vuoden aikana olen pannut iloisena merkille, kuinka monet ennen työmatkansa autolla tehneet ovat siirtyneet työmatkapyöräilijöiksi”, kertoo Halikon vanhustenkotiyhdistyksen toiminnanjohtaja Päivi Koivisto.

Työmatkaliikkumisen edelläkulkija on työpaikka, jossa innostetaan työntekijöitä taittamaan työmatkat tai työasiointimatkat kestävällä tavalla. Kestävämpiin työmatkoihin kannustavat esimerkiksi työsuhdematkalippujen tarjoaminen työntekijöille ja pyöräilyolosuhteiden parantaminen. Tunnustus on osa valtakunnallisen liikkumisen ohjauksen verkoston toimintaa. Tänä vuonna työpaikkansa sai ilmoittaa mukaan Varsinais-Suomessa Pyörällä töihin -kilpailun yhteydessä toukokuussa. Valonian luotsaama, Turun kaupunkiseudun jatkuvan liikennejärjestelmätyön Viisaan liikkumisen alatyöryhmä valitsi tunnustuksen saajat 19 ilmoitetun työpaikan joukosta. Tunnustukset jaetaan Valoniassa tiistaina 25.9. klo 14. Tunnustus jaetaan tänä vuonna myös Helsingin seudulla, Jyväskylässä, Oulussa ja Lahdessa.

19.09.2018

Uusi verkkosivu tuo näkyväksi Turun seudun liikenteen kehittämistyötä

Varsinais-Suomen liitto julkaisee Euroopan liikkujan viikon yhteydessä kulje.fi -verkkosivuston. Sivuston kautta asukkaat, yritykset, poliitikot sekä eri alan virkamiehet löytävät kootusti tietoa liikenteen kehittämisestä seudulla. Myös asukkaita kannustetaan itse vaikuttamaan kulkuympäristöönsä sekä sivuston että sen oheen perustetun kulje.fi -instagram-tilin kautta. Sosiaalisen median sisältöjen kautta päättäjille voidaan tuoda näkyväksi, mitä asukkaat haluavat kulkureiteiltään sekä -palveluiltaan nyt ja tulevaisuudessa.

”Sivujen tavoitteena on, että jokainen seudun kulkija ymmärtää paremmin, miten ja miksi kehitämme seudun liikennettä. Taustalla vaikuttavat mm. EU:sta asetetut päästövähennysvelvoitteet, kansanterveys sekä paikoin esimerkiksi katutilan kapeus”, kertoo erikoissuunnittelija Mari Sinn Varsinais-Suomen liitosta.

Sivustolla luodaan positiivista otetta liikenteen kehittämisen ympärille. Ajankohtaisiin uutisiin kootaan seudun liikennettä koskevia tiedotteita. Sivustolta löytyy myös esittelyaineisto Turun seudun liikenteen kehittämisestä, niin meneillään olevista kuin tulevistakin projekteista helposti lähestyttävässä muodossa.

Kulje.fi-sivut on toteutettu osana seudun jatkuvaa liikennejärjestelmätyötä, jota vetää Varsinais-Suomen liitto. Kulje.fi-sivut toteuttavat Varsinais-Suomen liiton kumppanuusstrategiaa, jonka tavoitteena on, että Varsinais-Suomessa elämisen laatu on parasta. Menestyvää ja hyvinvoivaa maakuntaa rakennetaan yhteistyöllä ja kumppanuudella.

Kulje.fi -sivuston instagram-tilille pääset tästä.

18.09.2017

Asukkaat kehittäisivät pyöräväyliä ja joukkoliikennettä

Turun ydinkaupunkiseudun liikenneympäristökyselyn tulokset on julkaistu. Asukkaiden mielestä etenkin pyöräreittien jatkuvuutta sekä pyöräilyn ja jalankulun turvallisuutta tulee parantaa. Myös runkobussilinjastoa sekä joukkoliikenteen sujuvuutta tukevia mobiilisovelluksia tulee kehittää. Nämä mielipiteet nousivat esiin keväällä 2017 tehdyn liikenneympäristökyselyn vastauksista.

Kyselyyn vastasi 3530 Turun, Naantalin, Raision, Liedon ja Kaarinan asukasta. Kyselyllä testattiin kohtaavatko seudun voimassa olevan liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet seudun asukkaiden näkemysten kanssa.

Seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman keskeisenä tavoitteena on parantaa kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen olosuhteita. Tulosten perusteella ydinkaupunkiseudun asukkaiden mielipiteet ovat yhteneväisiä tämän tavoitteen kanssa. Puolet kaikista vastaajista koki joukkoliikenteen kehittämisen seudulla tärkeimmäksi tavoitekokonaisuudeksi. Tämän perässä seurasi pyöräilyn kehittäminen, jonka yli kolmannes vastaajista nosti tärkeimmäksi.

”Vastaajista ainoastaan noin kymmenes koki autoliikenteen kehittämisen tärkeimpänä tavoitekokonaisuutena kaupunkiseudulla. Myös ympäri vuoden autoilevista jopa puolet koki joukkoliikenteen kehit-tämisen ensisijaiseksi tavoitteeksi kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyössä,” kuvailee tuloksia analysoinut kestävän liikkumisen asiantuntija Mikko Koskinen Valoniasta.

Vastaajista noin 80 prosenttia piti kokonaisuudessaan kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden kehittämistoimenpiteitä vähintään melko tärkeinä. Tärkeimmiksi näistä kehittämistoimenpiteistä nousivat kävely- ja pyöräilyreittien jatkuvuuden parantaminen, säännöllisen liikennekasvatuksen tarjoaminen peruskouluissa sekä pyöräilyn ja jalankulun liikenneturvallisuuden parantaminen.

Joukkoliikenteen edistämiseksi vastaajat toivoivat lippujen ostamista helpottavien sekä ajantasaista matkustajainformaatiota tarjoavien mobiilisovellusten kehittämistä, reaaliaikaisten bussin saapumisajan ilmoittavien näyttöjen lisäämistä pysäkeillä sekä tiheän vuorovälin runkobussilinjaston kehittämistä.

Lähes 90 prosenttia vastaajista kannatti raskaan liikenteen ohjaamista pois seudun keskusta-alueilta liikenteellisesti sujuvammille reiteille. Henkilöautojen pysäköintipaikkojen vähentämistä Turun keskusta-alueella ei pidetty kovin kannatettavana toimenpiteenä. Kehätien sekä Kaarinantien ja Saaristotien autoliikenteen sujuvuuden parantaminen nähtiin tärkeänä.

Keinoja vähentää henkilöautoilua ja ruuhkia

Seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteena on myös vähentää henkilöautoilun osuutta sekä lisätä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta asukkaiden päivittäisessä liikkumisessa.

”Vastoin tavoitteita henkilöauton liikennemäärät ovat kasvaneet seudulla vuodesta 2014. Siksi halusimme kysyä päivittäin autoilevilta, mitä pitäisi tapahtua, jotta he siirtyisivät joukkoliikenteeseen tai pyöräilemään työmatkansa”, kuvailee erikoissuunnittelija Mari Sinn Varsinais-Suomen liitosta.

Työmatkansa autoilevista vastaajista noin kolmannes olisi valmis siirtymään joukkoliikenteen käyttäjäksi, jos heidän käyttämiensä bussien vuoroväliä tihennettäisiin aamuisin, päivisin ja iltaisin alle 10 minuuttiin tai jos bussilla kuljettu matka-aika lyhenisi 10 minuutilla. Viidennes työmatkansa autoilevista vastaajista olisi puolestaan valmis siirtymään työmatkapyöräilijöiksi, jos pyöräteiden kuntoa ja pyöräilyn sujuvuutta parannettaisiin.

”Tavoitteena on myös hyödyntää olemassa olevaa seudun liikenneverkkoa mahdollisimman tehokkaasti. Tällä hetkellä liikenneverkon kapasiteetti on koetuksella lähinnä vain aamu- ja iltapäivän ruuhkahuippujen aikaan. Jos näitä ruuhkahuippuja pystyttäisiin vähentämään, vähenisivät myös tarpeet kalliisiin liikenneinvestointeihin”, toteaa Mari Sinn Varsinais-Suomen liitosta.

Pääsääntöisesti autoilevista yli 60 prosenttia olisi valmis vaihtamaan pidemmälle reitille ruuhka-aikana, jos he saisivat reitistä ajoissa tiedon mobiililaitteeseen. Vajaa puolet vastaajista olisi valmis vähentämään ruuhkahuippuja kulkemalla töihin ennen tai jälkeen ruuhkahuippujen.

Asukkaat toivovat lisää vaikutusmahdollisuuksia

Jatkuvan seudullisen liikennejärjestelmätyön yhtenä tavoitteena on saada alueen asukkaiden mielipiteitä kuuluville liikenneolosuhteita kehitettäessä. Tulosten mukaan tehtävää olisi erityisesti asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksien lisäämisessä. Yli 60 prosenttia vastaajista haluaisi vaikuttaa liikenneverkon kehittämiseen, mutta samalla he kokevat mahdollisuutensa siihen vähäisiksi.

”Erilaiset asukasryhmät tavoitetaan erilaisin osallistavin menetelmin. Esiin nousi uudenlaisten sovellusten, kuten mobiilisovellusten kasvava tarve joukkoliikenteen sekä pyöräilyolosuhteiden kehittämisessä”, kuvailee Mikko Koskinen Valoniasta.

Liikenneympäristökysely osoittautui itsessään myös toivotuksi ja toimivaksi keinoksi osallistaa asukkaita liikenneolo-suhteiden kehittämiseen. Tarkoituksena onkin toteuttaa kysely jatkossa säännöllisin väliajoin, seuraavan kerran vuonna 2019.

Kyselyn toteutti Varsinais-Suomen liitto ja Valonia osana kansainvälistä CIVITAS ECCENTRIC -hanketta. Suomessa hankkeen päätoteuttaja on Turun kaupunki. Vuosina 2016–2020 toteuttavan hankkeen keskeisenä tavoitteena on lisätä kestävien liikkumismuotojen käyttöä ja vähentää henkilöautoilua Turun kaupungin alueella.

Katso raportti liikenneympäristökyselyn tuloksista.

Lisätiedot:

Erikoissuunnittelija Mari Sinn, mari.sinn (a) varsinais-suomi.fi, p. 045 807 8969, Varsinais-Suomen liitto

Kestävän liikkumisen asiantuntija Mikko Koskinen, mikko.j.koskinen (a) valonia.fi, p. 040 148 3605, Valonia – Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus / Varsinais-Suomen liitto

29.06.2017

Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuus taajamissa

Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuuden huomioiminen vaikuttaa merkittävästi taajamien liikennejärjestelmän toteuttamiseen. Liikennejärjestelmän rakenne ja matkan päämäärä määräävät sen, miten usein ja miten kauas on tarve kulkea pakollisten tai vapaa-ajan toimintojen pariin. Mitä pitempi on matka, sitä suurempi on on todennäköisyys joutua onnettomuuteen.

Liikkumismuodon valinnalla on merkitystä, koska eri liikkumismuodoilla on erilaiset liikenneonnettomuusriskit. Erilaisten riskien vertailu ei kuitenkaan ole aivan helppoa, sillä ne muuttuvat ajan myötä eri panostusten ja käyttäytymisen muutosten takia.

Kun jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden määrä kasvaa huomattavasti, heidän käyttäytymisensä, muiden tienkäyttäjien käyttäytyminen ja fyysiset olosuhteet muuttuvat ja vähentävät suojattomien tienkäyttäjien onnettomuusriskiä vähitellen. Jalankulkijat ja pyöräilijät eivät enää ole poikkeus vaan sääntö liikenteessä, minkä seurauksena heidän liikkumisedellytyksensä muuttuvat kohtuullisemmiksi. Liikennejärjestelmä ja tienkäyttäjien käyttäytyminen sopeutuvat muuttuneeseen tilanteeseen. Tutkimukset osoittavat selvästi, että onnettomuusriski yksilöä kohti laskee jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden määrän lisääntyessä.

Autojen turvallisuutta parantavien ominaisuuksien kehittyminen on tuntuva muutos, joka näkyy selvästi tilastoissa henkilövahinko-onnettomuuksien vähenemisenä ja onnettomuuksien seurauksien lievenemisenä. Vertailun perustana liikennejärjestelmässä on altistumisen aika. Aika on tärkeä muuttuja, joka korostaa tarvetta luoda sellainen liikennejärjestelmä ja suunnitella sellainen kaupunki, että etäisyydet ovat lyhyet ja edullisen liikennemuodon valinta on mahdollista. Tuntia kohti laskettuna pyöräily ja jalankulku on suunnilleen yhtä vaarallista kuin autolla ajaminen. Jos laskentaperusteena käytetään kuljettua matkaa kilometreissä, pyöräily on noin 2,5 kertaa vaarallisempaa ja jalankulku 8 kertaa vaarallisempaa kuin autolla liikkuminen taajamissa. Tässä ei ole otettu huomioon kävelyn ja pyöräilyn myönteisiä terveysvaikutuksia autolla ajamiseen verrattuna.

Suunnittelu autoilun ehdoilla

Asutuksen ja toimintojen suunnittelun ja sijoittamisen lähtökohtana on jo 50-luvulta lähtien ollut se, että paikasta toiseen siirrytään enimmäkseen autolla. Tämän takia asutus on harventunut ja taajaman eri alueet jakautuneet, mikä on puolestaan pidentänyt asuntojen, eri toimintojen ja eri aktiviteettien välillä kuljettuja matkoja. Seurauksena on ollut suurempi liikennesuorite, joka on puolestaan lisännyt liikenneonnettomuuksia. Lisärakentaminen on vasta 80-luvulta lähtien suunniteltu väylien varteen niin, että joukkoliikennettä on pystytty tehostamaan. Näin katujen kasvavaa liikennekuormitusta on pystytty hillitsemään. Vasta 2000-luvulla lisärakentaminen on tapahtunut tiivistämällä eli on rakennettu lisää jo käytössä olevalle maalle. Tällainen kehitys on liikenneturvallisuuden kannalta myönteistä, koska se vähentää altistusta.

Koska kaavoitus on kuntien yksinoikeus, kunnalla on valta päättää maankäytöstä kunnan sisällä. Budjetti määrittelee, miten kuntaa kehitetään poliittisten päättäjien sopimalla tavalla. Yleis- ja asemakaavoituksessa päätetään maankäytöstä. Kaavassa määritellään eri toimintojen paikat ja pinta-alojen hyödyntämisasteet. Toimintojen etäisyydet toisistaan ja sijoittelu vaikuttavat suoraan liikenneturvallisuustilanteeseen. Tämä on tärkeää huomioida kaikissa kunnallisen suunnittelun vaiheissa. Tämän takia tulee varmistaa, että näihin yhteyksiin on mahdollista vaikuttaa ja kiinnittää huomiota jo yleiskaavavaiheessa.

Luodaan mahdollisuudet kävellä, pyöräillä ja käyttää joukkoliikennettä

Monissa kunnissa autoilijoiden liikkumisvaatimuksiin pyritään vastaamaan rakentamalla uusia liikenneväyliä, joilla helpotetaan muiden helposti ruuhkautuvien katujen tilannetta. Tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että uusi liikenneväylä synnyttää uutta liikennettä, jonka myötä liikenne lisääntyy 10–15 prosenttia siirtyneen liikenteen lisäksi. Uusissa tutkimuksissa on myös todettu, että kun liikenneyhteys poistetaan, voidaan saavuttaa vastaava liikenteen vähennys.

Taajamissa uusi asutus tulee sijoittaa siten, että riippuvuus autoilusta vähenee ja ihmisillä on paremmat mahdollisuudet kävellä ja pyöräillä tai käyttää joukkoliikennettä. Kun maankäytön hyödyntämisaste on korkea, asutuksen ja toimintojen keskittyminen lisääntyy, mikä luo paremman perustan joukkoliikenteen houkuttelevuudelle. Samalla erityyppisille palveluille syntyy laajempi kysyntäpohja, mikä vahvistaa paikallista tarjontaa ja vähentää siten matkustus- ja kuljetustarvetta.

Eräässä norjalaisessa tutkimuksessa on todettu, että kun tiivistetään alun perin 600 neliömetriä asukasta kohden tilaa tarjoava alue siten, että tilaa on 300 neliömetriä per asukas, liikennesuorite pienenee noin 33 % ja henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrä vähenee noin 30 % asukasta kohden. Toinen tutkimus osoittaa, että keskusta-alueiden asukkaisiin verrattuna esikaupunkialueiden asukkaat ajavat autolla kolme kertaa enemmän ja keskimäärin kaksi kertaa suuremmalla nopeudella (Lähde: TØI:n Trafikksikkerhetshåndbok kappaleet 10.5 ja 10.6).

Taajamien uudet liikenneväylät kasvattavat liikennemääriä 10–15 %. Liikenteen kasvu tällä tasolla lisää henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrää yli 10 %. Lisääntyvän liikenteen ja onnettomuuksien määrän kasvun välinen yhteys ei kuitenkaan ole lineaarinen, kun kaikki muut tekijät pysyvät muuttumattomina. Kun liikennemäärä kasvaa 10 %, onnettomuuksien määrä kasvaa keskimäärin 9 %. Epäselvää on, muuttuuko onnettomuuksien vakavuusaste.

Joukkoliikenne on turvallisempaa kuin henkilöautolla liikkuminen, mutta ei siinä määrin kuin on oletettu. Uusissa tutkimuksissa on todettu, että jalankulkijoiden liukastumis- / kaatumistapaturmat matkalla pysäkille ja takaisin vähentävät merkittävästi joukkoliikenteen käytön terveysvaikutuksia. Yhteiskunnan näkökulmasta eroa on noin 12 % eli terveysvaikutukset lisääntyvät tämän verran, kun siirrytään yksityisautoilusta bussiin. Kun parannetaan olosuhteita kulkea turvallisesti pysäkille, ero kasvaa merkittävästi, koska joukkoliikenteen käyttäjien tapaturmista eli onnettomuuksista noin 85 % tapahtuu pysäkille kuljettaessa.

Kohti turvallisuushakuisempaa liikennejärjestelmää

Liikennejärjestelmän tavoitteena on tuottaa asukkaille toimivat, turvalliset ja ekologisesti kestävät liikkumisen edellytykset. Taajamassa suojattomien tienkäyttäjien altistuminen on erittäin tärkeä näkökulma, kun pyritään lisäämään terveysvaikutuksia.

Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuuden optimointi vaikuttaa merkittävästi taajamien liikennejärjestelmän toteuttamiseen. Suojattomien tienkäyttäjien liikkumistarpeiden ja altistumisen vähentämisen sisällyttäminen suunnitteluun edellyttää liikennejärjestelmän integroimista kaupunkitilaan niin, että suojattomille tienkäyttäjille on tarjolla mahdollisimman suorat ja turvalliset liikenneverkot, jotka on sovitettu selkeisiin ja turvallisiin kaupunkitiloihin loogisesti. Kaikkien liikennemuotojen liikenneratkaisujen tulee olla hyväksyttäviä, mutta jalankulkijat ja pyöräilijät tulee nostaa etusijalle hyvän käytettävyyden ja turvallisuuden saavuttamiseksi.

Noin 75 % taajamissa tapahtuneista poliisin tietoon tulleista henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista tapahtui autoliikenteen pääliikenneverkossa. Siinä autoilijoiden liikennöitävyysvaatimukset ovat korkeat ja ristiriidassa suojattomien tienkäyttäjien käytettävyystarpeiden kanssa. Kun tutkitaan terveydenhuollon tietoon tulleita onnettomuuksia, voidaan todeta, että useimmat poliisille ilmoittamatta jääneet onnettomuudet tapahtuivat paikallis- ja kevyen liikenteen verkossa.

Ristiriidat eri tienkäyttäjäryhmien liikennöitävyys- ja turvallisuusvaatimusten välillä pyrittiin aiemmin ratkaisemaan erottamalla liikennemuodot toisistaan. Tavallisesti erottelu tapahtuu siten, että rakennetaan erillisiä jalankulku- ja pyöräilyväyliä sekä eritasoristeyksiä kohtiin, joissa autoli-kennevirta on tiheä ja/tai autojen ajonopeudet korkeita. Useimmissa tapauksissa tätä ei ole pystytty toteuttamaan riittävän laadukkaasti eikä järjestelmän turvallisuuspuutteisiin ole saatu parannusta.

Liikennemuotojen erottamiseen tarvitaan paljon tilaa ja se vaikuttaa kielteisesti katuympäristöjen luonteeseen, mikä puolestaan vähentää taajaman viihtyisyyttä. Elintila-analyysi auttaa (ks. Rätt fart i staden) ymmärtämään, miten taajaman eri katutiloihin voidaan rakentaa miellyttäviä ja hyvin toimivia rakenteita ilman erottelua.

Lisätiedot:

Liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang, jaakko.klang (a) ely-keskus.fi, Varsinais-Suomen ELY-keskus

27.03.2017

Lisää vuorovaikutusta liikennesuunnitteluun

Uusi teknologia sekä sosiaaliset verkostot mahdollistavat uusia tapoja suunnitteluun osallistumiseksi. Varsinais-Suomen liitossa laadittiin selvitys siitä, miten eri tavoin asukkaat, lapset tai esimerkiksi virkamiehet voisivat olla mukana liikenteen suunnittelussa. Samojen kansien sisään koottiin hyväksi todetut perinteiset keinot, mutta myös uudenlaisia väyliä vuorovaikutukseen.

Selvitys pohjautuu haastatteluihin, tieteellisiin artikkeleihin sekä hankeraportteihin. Selvityksessä keskeistä oli tutkia miten esimerkiksi asukkaat, nuoret, opiskelijat sekä eläkeläiset voisivat olla paremmin mukana ympäristönsä suunnittelussa. Yleisötilaisuudet, kyselyt sekä työpajat ovat monelle tuttuja väyliä osallistua suunnitteluun. Uusi teknologia sekä sosiaaliset verkostot mahdollistavat myös uusia tapoja suunnitteluun osallistumiseksi. On olemassa esimerkiksi mobiilisovelluksia, joiden kautta henkilöt voivat tuoda ideansa ja ajatuksensa esille merkitsemällä kartalle paikan, jota heidän mielestään tulisi kehittää.

Selvityksessä nousi esille, että vuorovaikutuskeinojen käyttöön vaikuttavat vahvasti vakiintuneet tavat ja ajattelumallit. Lisäksi nousi esille, että suunnittelussa on hyvä hyödyntää useaa eri osallistumisväylää. Esimerkiksi hyödyntämällä yleisötilaisuuden lisäksi kyselyä, mobiilisovellusta ja sosiaalista mediaa voidaan tavoittaa esimerkiksi ikärakenteeltaan monipuolisempi joukko ihmisiä. Keskeistä suunnittelun vuorovaikutuksessa on tiedon jakaminen; mitä suunnitellaan, mitkä asiat suunnitteluun vaikuttavat, mitä alueelle on mahdollista rakentaa sekä miten suunnittelu jatkossa etenee.

Juuri avautunut Turun kaupunkiseudun asukkaille suunnattu liikenneympäristöä käsittelevä kysely on osa vuorovaikutteisempaa liikennesuunnittelua. Kyselyn kautta halutaan saada tietoa, miten asukkaat haluaisivat liikenneympäristöään kehitettävän tulevaisuudessa sekä miten he itse olisivat valmiita muuttamaan omia kulkutapojaan.

Selvitys on osa fiksuun liikkumiseen keskittyvää CIVITAS ECCENTRIC -hanketta (2016–2020), jossa mukana ovat Turun kaupungin lisäksi neljä muuta Euroopan kaupunkia, sekä useita muita toimijoita.

Tutustu tarkemmin selvitykseen!

Lisätietoja:
erikoissuunnittelija Mari Sinn, Varsinais-Suomen liitto, mari.sinn (a) varsinais-suomi.fi, p. 045 807 8969

21.09.2016

Asukkaiden liikkumista selvitetään myös Turun seudulla

Suomalaisten liikkuminen vähenee talvikuukausina. Matkat ovat lyhyempiä ja niitä on vähemmän. Tiedot selviävät valtakunnallisesta henkilöliikennetutkimuksesta. Uusi tutkimus käynnistyy tammikuussa. Turun seudulla kiinnostaa mm. FÖLI:n tuomat muutokset ja pyöräilyn mahdollinen lisääntyminen.

Matkojen lukumäärä jakautuu kuukausille tasaisemmin kuin kuljetut kilometrit. Kesällä matkat ovat pidempiä ja painottuvat vapaa-aikaan, näillä matkoilla käytetään myös majoituspalveluja. Määrällisesti eniten matkoja tehdään keväällä ja syksyllä. Kevään ja syksyn pitkät matkat ovat työ- ja asiointipainotteisia. Talven pitkät mökkimatkat Lappiin erottuvat tilastossa selkeänä piikkinä.

Suomalaiset tekevät yhteensä noin 100 miljoonaa yli 100 kilometriä pitkää kotimaan matkaa vuodessa.

Arkiliikkumisen muotona painottuu autoilu. Hyötyliikuntaa harrastetaan kuitenkin ympäri vuoden; kesällä pyöräilevät siirtyvät talvikuukausiksi ennemminkin jalankulkijoiksi tai joukkoliikenteeseen kuin autoiluun. Keski-ikäiset ja sitä vanhemmat vähentävät pyörällä liikkumistaan talveksi, nuoremmat jatkavat pyöräilyä läpi vuoden.

Valtakunnallisesta henkilöliikennetutkimuksesta saadaan merkittävää tietoa suomalaisten liikkumistottumuksista sekä niiden muutoksista kaikkina vuodenaikoina. Edellinen tutkimus tehtiin 2010–2011, tammikuussa 2016 käynnistyy uusi tutkimusjakso. Tietoja hyödynnetään parannettaessa liikkumismahdollisuuksia ja liikenneturvallisuutta sekä pyrkimyksissä vähentää liikenteen ympäristöhaittoja.

“Henkilöliikennetutkimus on keino saada ajantasaista tietoa ihmisten tavoista liikkua. Saamme tarkan tiedon, millaisilla matkoille kulkija valitsee auton, bussin tai polkupyörän. Tämä tieto on arvokasta suunnittelutyössä”, toteaa Varsinais-Suomen liiton liikennesuunnittelija Mari Sinn.

“Turun seudulla erityisen kiinnostavaa on tietää, miten seudullisen joukkoliikenteen (FÖLI) käynnistyminen on vaikuttanut ihmisten liikkumistottumuksiin”, pohtii kehittämispäällikkö Jari Paasikivi Turun kaupungin ympäristötoimialalta.

Tutkimus tehdään valtakunnallisena otantatutkimuksena ja siihen kerätään 65 000 suomalaisen liikkumiseen liittyvää tietoa. Turun seudulla tehdään samanaikaisesti tarkempi tutkimus, josta selviää erityisesti Turun seudun liikkumiseen liittyviä tunnuslukuja kuten kulkumuotojakauma.
Tutkimukseen osallistuvat poimitaan väestörekisteristä. Menetelminä ovat puhelimen ja kirjeen lisäksi verkkopohjaiset kyselyt. Tutkimuksen tulokset ovat käytettävissä vuoden 2017 lopussa. Tutkimuksen teettää Liikennevirasto ja tiedot kerää TNS Gallup.

Lue lisää tutkimuksesta ja liikkumisesta eri vuodenaikoina!

Lisätietoja:

liikennesuunnittelija Mari Sinn, mari.sinn (a) varsinais-suomi.fi, p. 045 807 8969, Varsinais-Suomen liitto

10.08.2016

Nuorten liikkumistottumusten muutokset näkyvät onnettomuustilastoissa

Nuorille sattuu liikenteessä merkittävästi enemmän henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia kuin muille ikäryhmille. Eniten onnettomuuksia sattuu kuljettaessa mopoilla. Juuri ajokortin saaneet ja heidän kyydissä matkustavat muodostavat toisen huipun liikenneonnettomuustilastoissa. Henkilöliikennetutkimuksessa selvitetään parhaillaan myös nuorten liikkumistottumuksia. Tutkimustieto parantaa edellytyksiä mm. liikenneturvallisuuden parantamiseen.

Viimeisen viiden vuoden aikana mopoautojen osuus nuorten liikenneonnettomuuksista on kasvanut Varsinais-Suomessa. Kaikkiaan nuorille sattuneiden onnettomuuksien määrä on kuitenkin vähentynyt 2010-luvulla. Tänä vuonna nuorten onnettomuusriski liikenteessä alkoi kuitenkin taas nousta:

“Uudenlaiset liikkumisvälineet, kuten tasapainoskootterit, ovat yleistyneet nuorten käytössä kuluneen kevään ja kesän aikana”, kertoo Tapio Heiskanen Liikenneturvasta.

Kännykkäkulttuuri ja pelimaailma tuovat lisähaastetta:

“Liikenteessä näkee hälyttävän paljon nuoria ja aikuisiakin, jotka naputtelevat kännykkää autoa ajaessaan tai pyöräilleessään. Pokemon-peli näkyy myös katukuvassa vahvasti”, kertoo liikennesuunnittelija Mari Sinn Varsinais-Suomen liitosta.

Tällä hetkellä on käynnissä valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus, josta saadaan merkittävää tietoa suomalaisten liikkumistottumuksista sekä niiden muutoksista. Edellinen tutkimus tehtiin vuosina 2010-2011.

“Etenkin nuorten liikkumistottumukset ovat kiinnostavia, sillä nykynuoret ovat tulevaisuuden teiden ja liikennepalvelujen käyttäjiä. Liikkumistottumukset muokkaantuvat jo lapsena. Esimerkiksi sillä, miten lapset kulkevat koulu- ja harrastusmatkansa, on väliä. Vanhemmilla on merkittävä rooli tässä”, sanoo Mari Sinn Varsinais-Suomen liitosta.

Henkilöliikennetutkimuksesta saatuja tietoja hyödynnetään parannettaessa liikkumismahdollisuuksia ja liikenneturvallisuutta sekä pyrkimyksissä vähentää liikenteen ympäristöhaittoja.

“Henkilöliikennetutkimus on keino saada ajantasaista tietoa ihmisten tavoista liikkua. Saamme tarkan tiedon, millaisilla matkoille kulkija valitsee auton, bussin tai polkupyörän. Tämä tieto on arvokasta suunnittelutyössä”, toteaa Liikenneviraston asiantuntija Tytti Viinikainen.

Tutkimus tehdään valtakunnallisena otantatutkimuksena ja siihen kerätään 65 000 suomalaisen liikkumiseen liittyvää tietoa. Turun seudulla tehdään samanaikaisesti tarkempi tutkimus, josta selviää erityisesti Turun seudun liikkumiseen liittyviä tunnuslukuja kuten kulkumuotojakauma.

Tutkimukseen osallistuvat poimitaan väestörekisteristä. Menetelminä ovat puhelimen ja kirjeen lisäksi verkkopohjaiset kyselyt. Tutkimuksen tulokset ovat käytettävissä vuoden 2017 lopussa. Tutkimuksen teettää Liikennevirasto ja tiedot kerää TNS Gallup.

Lue lisää tutkimuksesta!

Lisätietoja:

liikennesuunnittelija Mari Sinn, mari.sinn (a) varsinais-suomi.fi, p. 045 807 8969, Varsinais-Suomen liitto

liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang, jaakko.klang (a) ely-keskus.fi, Varsinais-Suomen ELY-keskus

yhteyspäällikkö Tapio Heiskanen, tapio.heiskanen (a) liikenneturva.fi, Liikenneturva

 

10.06.2010

Liikenne murroksessa: Nyt luodaan raamit tulevaisuuden liikenteelle!

Suomi on sitoutunut vähentämään liikenteen kasvihuonepäästöjä puolella vuoteen 2030 mennessä. Jotta tavoitteeseen päästään, tulee liikkumisessa tapahtua merkittävä murros kymmenessä vuodessa. Turun seudulla ja Varsinais-Suomessa on käynnistynyt liikennejärjestelmäsuunnitelmien päivitystyö, johon ilmastotavoitteet tulevat vaikuttamaan entistä vahvemmin. Lisäksi päivitystyöhön ja sen jälkeiseen jatkuvaan liikennejärjestelmätyöhön halutaan osallistaa aiempaa laajemmin eri sektoreiden asiantuntemusta.

”Läheskään kaikkia liikkumista koskevia päätöksiä ei tehdä teknisen toimen alla, vaan esimerkiksi kouluverkolla ja maankäytön ratkaisuilla on pitkäkestoisia vaikutuksia asukkaiden mahdollisuuksiin liikkua kestävästi, terveellisesti ja turvallisesti”, kertoo erikoissuunnittelija Mari Sinn Varsinais-Suomen liitosta.

Liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitystyö käynnistettiin perjantaina 24.5.2019, kun Varsinais-Suomen kuntien johtoa ja asiantuntijoita eri sektoreilta kokoontui keskustelemaan maakunnan liikenteen tulevaisuudesta Varsinais-Suomen liiton ja HEAT-hankkeen yhteiseen tilaisuuteen.

”Maakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa laadittaessa on tärkeää suosia kestäviä liikennemuotoja päästötavoitteiden saavuttamiseksi. Liikennettä tulisi suunnitella toimivan raideliikenteen, kuten nopeiden kaukojunayhteyksien, lähijunien ja ratikan varaan. Myös seudullisen pyörätieverkon kehittäminen on tärkeää. Satamat ja niiden logistiikka ovat myös olennaisessa asemassa tulevaisuuden liikenneratkaisuissa. Huomioitavia näkökulmia on paljon ja siksi tarvitsemmekin laaja-alaisen joukon liikenneteeman äärelle,” kommentoi tilaisuuden paneeliin osallistunut Turun kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Jukka Vornanen.

Tilaisuus tarjosi mahdollisuuden keskustella siitä, millaista tulevaisuuden liikennettä Varsinais-Suomessa halutaan rakentaa. Erilaisten tavoitteiden tunnistamisen lisäksi pohdittiin konkreettisia keinoja, joita eri toimijoilla on liikenteen kehittämiseksi. Keskustelua käytiin muun muassa ryhmissä työskennellen. Osallistujat pitivät yleisesti tärkeänä rohkeutta toteuttaa sekä pieniä että suuria toimenpiteitä – niitä kaikkia tarvitaan. Keskustelu ja yhteistyö nähtiin ratkaisevana niin tulevaisuuden liikennettä koskevien tavoitteiden yhteensovittamisen kuin toimenpiteiden toteuttamisen onnistumisen kannalta.

”Liikennesuunnittelun taustalla on erittäin paljon ja erittäin moninaisesti tavoitteita, joita kannattavat lähes kaikki. Kukapa esimerkiksi haluaisi tinkiä koululaisten turvallisesta koulureitistä? Haasteena on kuitenkin, miten yhteensovittaa nämä moninaiset tavoitteet, sillä joissain määrin tavoitteet ovat keskenään ristiriitaisia. Esimerkiksi raskaan liikenteen kuljetusten sujuvoittaminen parantaa samalla myös henkilöautoilun sujuvuutta – mikä puolestaan heikentää ilmastopoliittisiin tavoitteisiin vastaamista ja kilpailukykyisen joukkoliikenteen kehittämistä”, kuvailee erikoissuunnittelija Mari Sinn.

Liikennejärjestelmäsuunnitelmat pyritään laatimaan mahdollisimman laajassa yhteistyössä eri sidosryhmien kesken tulevan vuoden aikana. Elinkeinoelämän edustajia haastatellaan, kuntien päättäjiä osallistetaan, teknistä aineistoa kansankielistetään ja prosessista tiedotetaan niin kulje.fi -sivustolla sekä Varsinais-Suomen liiton nettisivuilla kuin lähettämällä tiedotteita eri median edustajille. Tavoitteena on luoda yhteinen suunnitelma, johon kaikki sitoutuvat jo tavoitteista lähtien.

Liikennejärjestelmäsuunnitelman päivityksessä huomioidaan viime vuonna laadittu nykyisten suunnitelmien arviointi.

Lisätiedot:

Mari Sinn
erikoissuunnittelija, Varsinais-Suomen liitto
045 807 8969 | mari.sinn (a) varsinais.suomi.fi